Metso-suojeluohjelma on monissa maakunnissa saavuttanut tavoitteensa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaavan ohjelma tähtää 96 000 hehtaarin pysyvään suojeluun vuoteen 2025 mennessä. Tänä syksynä tavoitteesta uupuu enää vajaat 10 000 hehtaaria.

”Kokonaisuus on hyvä, mutta kohdetarjonnan ’henkinen raja’ menee Jyväskylän korkeuksilla. Sen pohjoispuolella kohdetarjontaa on enemmän kuin rahoitusta ja etelässä päinvastoin”, arvioi erityisasiantuntija Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä.

Niiden ely-keskusten alueilla, joissa suojelutavoitteet on saavutettu, määrärahoja suojeluun on niukemmin ja kohteita punnitaan tarkemmin. Mikäli metsä jää Metson ulkopuolelle, on suojelulle muitakin vaihtoehtoja.

Soille oma ohjelma

Yksi mahdollisuus on vuonna 2020 alkanut Helmi-ohjelma. Sen tarkoitus on pääasiassa parantaa ja hoitaa elinympäristöjä, mutta siihen sisältyy myös soiden suojelua. Helmi pohjautuu soiden suojelun täydennysesitykseen ja on Metson tavoin vapaaehtoinen. Tavoitteena on suojella 60 000 hehtaaria soita. Tähän mennessä mukaan on saatu 15 000 hehtaaria, joista valtaosa Pohjois-Pohjanmaalla.

Ohjelmaan haetaan paitsi soiden suojelun täydennysohjelmaan lukeutuvia soita, myös luonnonsuojelua-alueiden läheisiä kohteita sekä soita, joissa on todettu merkittäviä luontoarvoja.

Suurin osa suojeltavista kohteista on vähäpuustoisia avosoita, mutta mukaan mahtuu puustoisiakin soita. Korvaukset perustuvat Metson tavoin puuston hakkuuarvoon.

”Jos on reheviä suotyyppejä, edustavia korpia, joissa vesitalous on kohtuullisesti säilynyt tai palautettavissa, niitä kannattaa varsinkin Etelä-Suomesta tarjota”, Pynnönen kertoo.

Säätiön hoiviin

Mikäli Metson elinympäristökriteerit eivät ihan täyty, saattaa säätiöstä olla apua. Vuonna 1995 perustettu Luonnonperintösäätiö suojelee kotimaista luontoa ja metsää. Tähän mennessä säätiö on onnistunut suojelemaan arvokkaita luontokohteita jo lähes 5 000 hehtaaria. Säätiö rahoittaa toimintansa lahjoituksin ja keräyksin ja ostaa suojeltavaa metsää vapailta markkinoilta.

”Ostamme niin paljon kuin kassa kestää. Tavoite ei ole lepuutella rahoja”, kertoo säätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg.

Tämän vuoden suojelutavoite on tuhat hehtaaria. Ostoslistalla ovat poikkeuksellisen hienot metsät.

”Sellaiset, jotka ovat olleet luontaisessa kierrossa pitkään ja siellä on tietyt eliölajit ja populaatiot ruvenneet kehittymään luontaisen kierron mukaisesti.”

Myös suojelualueiden läheisyys tekee kohteesta kiinnostavan. Luonnonperintösäätiö ei kilpaile Metson tai Helmi-ohjelman kanssa vaan tekee yhteistyötä.

”Pidämme toisemme tietoisina kaikesta ja teemme silloin tällöin yhteishankintoja ely-keskusten kanssa.”

Myydään säästöpuuryhmä

Metsää voi kaupata suojeltavaksi myös verkossa Luontoarvot.fi-palvelussa. MTK:n kesällä lanseeraama sivusto on kuin digitaalinen ilmoitustaulu, jossa kauppaa käydään luontoarvoista. Kaupan kohteena voivat olla esimerkiksi puuryhmät, ennallistamiskohteet tai Metson ulkopuolelle jääneet arvokkaat metsät.

”Siellä on osto- ja myynti-ilmoituksia. Ostajat ja myyjät voivat kohdata ja palvelun ulkopuolella tehdä sopimuksen. Jatkossa tavoitteena on, että myös sopimukseen voitaisiin päästä palvelun kautta”, kertoo MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskanen.

Luontoarvomarkkina on sen verran uusi, että siinä riittää kehitettävää. Valmistelussa olevassa luonnonsuojelulaissa mainittu ekologinen kompensaatio voi sekin muokata markkinaa. Ekologisessa kompensaatiossa lasketaan, kuinka monta luontoyksikköä tulisi korvata, jos toimillaan muuttaa luonnontilaa.

”Voi olla, että viidentoista vuoden päästä hiilikauppa ja luontoarvokauppa ovat yhtenä kaupan kohteena puukaupan rinnalla”, Niskanen pohtii.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.