Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät äärevät säät näkyvät pienissä taimikoissa. Kuivuus kesällä sekä ahava lumettomina talvina voivat aiheuttaa vakavia tuhoja.

Taimien käsittelyllä ennen istutusta on yllättävän suuri merkitys molempien tuhojen todennäköisyyteen.

”Kesällä ja syksyllä istutettaville taimille sopiva välivarastointiaika on vain pari päivää” painotti erikoistutkija Jaana Luoranen Metsänhoitoklubin Kuusen kasvu -seminaarissa Suonenjoella.

Seminaarin osallistujista moni arvioi, että käytännön metsätaloudessa pakkasvarastosta otettuja taimia pidetään suositusten vastaisesti suljetuissa pahvilaatikoissa ”aivan järkyttäviä aikoja”.

Tuhoriskit ja taimien käsittelyn merkitys ovat sitä suuremmat, mitä pidemmälle syksyyn istutus lykkääntyy. Kesäkuussa istutetuissa taimissa esimerkiksi ahavatuhojen lisääntyminen havaittiin tutkimuksissa vasta, kun välivarastointi oli kestänyt yli kaksi viikkoa.

Ahava vaivaa lumettomana talvena

Myös taimien pakkaustavalla on merkitystä. Ahavatuhoja esiintyy enemmän taimilla, jotka on pakattu laatikoihin tai pusseihin kuin avoalustoille pakatuilla taimilla.

Ahava- ja kuivuustuhojen erottaminen jälkikäteen voi olla vaikeaa. Ahavatuhot syntyvät talvella, kun aurinko pääsee lämmittämään taimia ja ne pyrkivät haihduttamaan vettä saamatta sitä lisää jäisestä maasta.

Taimien selviytymiseen vaikuttavat myös maanmuokkauksen onnistuminen ja istutussyvyys. Ylipäätään metsätalouden toimien huolellinen toteutus korostuu tulevina vuosina.

”Kaikki toimenpiteet vaikuttavat seuraaviin. Jokainen toimenpide vaikuttaa vuosikymmeniä eteenpäin” totesi erikoistutkija Saija Huuskonen.

Kuusi saavuttaa koivun kasvunopeuden 20 vuodessa

Moniin näköpiirissa oleviin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi sekametsää. Syy siihen on melko yksinkertainen: eri puulajit ovat eri tavalla alttiita tuhoille eikä sekametsässä hävitys ole täydellinen, vaikka esimerkiksi kirjanpainaja napsisi metsiköstä kaikki kuuset.

Sekametsän perustaminen ei kuitenkaan nykymenetelmin ole aivan yksinkertaista. Kuusivaltaisessa taimikossa lehtipuusto neuvotaan usein poistamaan varhaisperkauksessa, kun kuuset ovat noin metrin mittaisia. Perusteena tälle on koivujen nopeampi pituuskasvu, jonka arvioidaan haittaavan istutettuja kuusia.

Puulajivalikoimaa pyritään monipuolistamaan vasta varsinaisen taimikonhoidon vaiheessa jättämällä korkeintaan kuusien kanssa samanpituisia koivuja.

Uusimman tutkimuksen mukaan kannattaisi kuitenkin toimia toisin.

”Peli voi olla menetetty, jos kaikki koivut poistetaan varhaisperkauksessa”, sanoo Huuskonen.

Kuusi-koivusekametsän kehittymistä tutkittaessa on havaittu, että ensiharvennusikäisessä sekametsässä istutuskuuset ja luontaiset koivut ovat suunnilleen samanikäisiä. Vaikka kuusi kasvaa koivua hitaammin taimikkovaiheessa, se saavuttaa koivun pituuskasvunopeuden suunnilleen kahdenkymmenen vuoden iässä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.