Metsä Fibre rakentaa Raumalle maailman moderneimman sahan, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2022 syksyllä. Vuosituotannoksi kerrotaan 750 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa. Nykyisin suurimmat suomalaissahat yltävät noin 500 000 kuutiometrin vuosituotantoon.

Puun käyttöä lisäävä investointi on hyvä uutinen metsänomistajille ja kansantaloudelle. Osaltaan sahainvestointi varmasti varmistaa myös selluntuotannon tulevaisuutta Raumalla. Hienoa on sekin, että maailman moderneimmaksi kehutun sahalaitoksen toimittaa suomalainen Veisto Oy.

Metsänomistajien edusväki kantaa kuitenkin huolta lähiseudun itsenäisten sahojen kohtalosta.

”Sahainvestointi on hyvä uutinen, mutta muiden sahojen toimintaedellytykset eivät saa heikentyä, muuten kilpailu puumarkkinoilla heikkenee”, Metsänhoitoyhdistys Satakunnan johtaja Olli Mäki pohtii.

Alueen tärkeimmät itsenäiset sahayritykset ovat Kuusiston saha Laitilassa, Luvian saha Rauman ja Porin puolivälissä sekä Westas, joka omistaa Porin Pihlavan sahan sekä entisen Raunion sahan Turun ja Forssan välissä Koskella.

Voiko noin paljon sahata?

Kaikki sahamiehet eivät usko, että yksilinjaisella sahalla voisi huipputeknologiasta huolimatta yltää niin suureen tuotantoon kuin Metsä Fibre Rauman kapasiteetiksi ilmoittaa.

”Tavoitetta voi pitää vähintään kunnianhimoisena”, muotoilee itsenäistä sahateollisuutta edustavan Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

Keinoja ilmoitetun kapasiteetin saavuttamiseksi voisivat olla keskittyminen sydäntavaran tuotantoon, jolloin tukin pintaosat pantaisiin suosiolla hakkeeksi. Myös tukkien vähimmäiskoon nostaminen esimerkiksi 18 sentin latvaläpimittaan vauhdittaisi tuotantoa.

Näihin konsteihin turvautumisen Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kiistää.

”Sahan tuotanto on suunniteltu nykyisin käytössä oleville tukin latvaläpimitoille. Myös pintalautoja kuuluu tuotevalikoimaan, mutta vajaasärmäisiä tuotteita ei ole suunnitellussa tuoteportfoliossa.”

Voiko noin kallis saha kannattaa?

Rauman saha maksaa 200 miljoonaa euroa. Kapasiteettiin suhteutettuna hinta on kaksinkertainen muihin viimeaikaisiin sahainvestointeihin verrattuna.

Viidentoista vuoden poistoajalla investoinnista aiheutuu korkoineen yli 20 euroa pääomakulua sahatavarakuutiota kohti. Se on selvästi enemmän kuin yksityisillä sahoilla. Metsä Fibre luottaa tehotuotannon ja tehdasintegroinnin kuittaavan korkeammat pääomakulut.

”Haemme erityisesti tuotannon tehokkuutta. Rauman integraatissa hyödynnetään kaikki synergiaedut sahan ja sellutehtaan välillä. Saha saa lämpöenergian sellutehtaan ylijäämälämmöstä, ja sahahake hyödynnetään sellutehtaan raaka-aineena”, Nousiainen selvittää.

Mistä puut?

Vauhti tulevalla supersahalla on vinhaa. Tukit kiitävät noin 200 metrin minuuttivauhtia terien läpi. Se tarkoittaa noin 30 tukkia minuutissa – hehtaari hyvää tukkimetsää muuttuu lankuiksi puolessa tunnissa.

Metsä Groupin ostomiehillä riittää siis jatkossakin kiirettä. Pelkästään läntisen Suomen metsistä moista tukkimäärää ei saada kasaan.

Virallista vastausta Merikarvialla ja Kyrössä askarruttavaan kysymykseen ei tähän hätään ole tarjolla.

”Nykyisten sahojen osalta ei ole päätöksiä. Sahateollisuutta on tarkoitus kehittää kokonaisuutena Metsä Fibressä”, Nousiainen sanoo.

Ainakin Merikarvialta on kyselty väkeä Rauman hankkeeseen töihin.

Mistä markkinat mäntylankuille?

Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra kummastelee Metsä Fibren markkinanäkemystä. Mäntysahatavara on Suomesta totuttu myymään Välimeren etelärannan maihin ja Lähi-Itään. Viime vuosina kaupankäynti on ollut vaivalloista.

”Sikäläiset markkinat ovat olleet hankalat jo pitkään, eikä suurta muutosta ole näkyvissä”, Kopra kertoo.

Metsä Fibre vihjaisi tiedotteessaan, että Rauman tuotanto myydään Eurooppaan ja Kauko-Itään. Tällaisia markkinoita muut suomalaissahurit eivät ole löytäneet.

Itsenäisen sahateollisuuden edustajat löytävät Rauman sahaprojektista monenlaista kitkerän sorttista sanottavaa.

”On valitettavaa, että sahateollisuuteen investoidaan toisen toimialan tuotoilla. Saha-alan kannattavuus ei kestäisi tällaista”, kiteyttää Sahateollisuus ry:n Merivuori.

Hänen mielestään metsäliittolainen leiri on aina yli-investoinut sahateollisuuteen heti, kun rahaa on ollut.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.