Suomen metsissä nähtiin 1970-luvulla lopulliset merkit siitä, että metsätyömies tulee häviämään koneelle. Ylöjärveläinen metsäteknikko ja keksijä, myöhemmin metsäneuvos-arvonimen saanut Sakari Pinomäki toi vuonna 1972 puunkaatoon maailman ensimmäisen määrämittaista puutavaraa tekevän metsäkoneen, Pika 75:n.

Konekehitys sementoi puutavaralajimenetelmän puunkorjuun ykkösmenetelmäksi Suomessa: puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan tukeiksi, kuiduiksi ja muiksi erikoisemmiksi puutavaralajeiksi jo paikan päällä metsässä.

Pika 75 -koneen myötä suomen kieleen tuli myös sana harvesteri. Termi kuvaa puutavaralajeja tuottavaa hakkuukonetta ja nojaa englanninkieliseen sanaan harvest eli korjata satoa. Metsäkieleen syntyi myös sana monitoimikone eli moto.

Pika 75 ei ollut vain ensimmäinen moderni harvesteri, vaan konemallin kehitystyö poiki 1970-luvulla myös muita metsäkoneiden historiaan jääviä ominaisuuksia. Niin katkottavan puunrungon automaattinen mittaus kuin nykymetsäkoneiden tehokkaan toiminnan taustalla oleva hydrauliikka eli voimansiirto harppasivat askeleen eteenpäin.

Pika 75 -hakkuukoneen apteerauslaite mittasi puun pituutta parhaimman katkontavälin arvioi­miseksi. Kehittyvän hydrauliikan ansiosta metsäkone tarvitsi vähemmän moottoritehoa hakkuulaitteidensa liikutteluun, mikä vähensi elintärkeän polttoaineen kulutusta.

Vaikka Pika-koneet olivat tekniikaltaan uranuurtajia, Pino­mäen yritys ei lopulta noussut tuotannoltaan suurten metsäkonevalmistajien joukkoon. Nykyiset metsäkonejätit, kuten Ponsse, saivat Pika-koneista merkittävää mallia omien koneidensa kehittelyyn, joten Pika 75 -harvesteri on myös peruskivi Suomessa nyt kukoistavalle metsäkoneteollisuudelle.

Juttua varten on haastateltu amanuenssi Marko Rikalaa metsämuseo Lustosta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.