1. Miten leveitä ajourat harvennushakkuissa ovat?

Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten mukaan ajourien keskimääräinen leveys oli harvennushakkuilla viime vuonna 4,9 metriä. Vielä vuonna 2001 se oli 4,1 metriä. Ajourien leveyttä kasvattavat etenkin ajokoneissa käytettävät leveät telat, joilla haetaan parempaa kantavuutta.

2. Miten ajourat vaikuttavat puuston kasvuun?

Leveäkään ajoura ei itsessään aiheuta puustolle kasvutappioita, jos metsän harvennusvoimakkuus on kokonaisuudessaan metsänhoidon suositusten mukainen.

Osa ajoura-alueesta kuuluu reunapuiden luonnolliseen kasvutilaan. Esimerkiksi ensiharvennuksissa nykyisistä uraleveyksistä käytännössä 2,5 metriä on pois puuston kasvatusalasta. Vaikutus pienenee, kun uran reunassa kasvavat puut hyötyvät avoimesta tilasta ja laajentavat kasvutilaansa. Puuston kasvun kannalta olisikin hyödyllistä, jos uran reunapuusto jäisi tiheämmäksi kuin urien väleissä oleva puusto.

Uraleveydestä ei kannata tinkiä, sillä siitä voi aiheutua reunapuustoon korjuuvaurioita. Silloin reunapuiden hyvää kasvua ei voida hyödyntää täysimääräisesti.

3. Kuinka suuri osa ensiharvennusten puusta kertyy ajourilta?

Ensiharvennuksissa yli puolet kuutiomäärästä kertyy ajourilta, sillä ne vievät jopa neljänneksen harvennettavan alueen pinta-alasta.

Käytännössä urien vaikutus harvennuskertymään ei ole aivan suoraviivainen. Esimerkiksi 14 metriä pitkästä männiköstä, jonka pohjapinta-ala on ennen harvennusta 25 neliömetriä hehtaarilla ja harvennuksen jälkeen 16 neliömetriä hehtaarilla, poistuu puuta noin 64 kuutiometriä hehtaarilta. Määrästä arviolta 55–60 prosenttia kertyy ajourilta.

4. Saavutetaanko ensiharvennuksen hyötyjä, jos pääosa puista kertyy ajourilta?

Jos metsä on lähellä suositusten mukaista kokonaistiheyttä jo ajourien aukaisun jälkeen, ei urien väleistä välttämättä voida poistaa riittävästi heikkolaatuisia puita. Jatkossa harvennuksen tuoma lisäkasvu ei siten kohdistu metsän laadukkaimpiin puihin.

Ensiharvennuksilla leveät ajourat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että metsä harvennetaan suosituksia harvemmaksi tasaisen korjuujäljen saavuttamiseksi. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan vuonna 2020 lähes kuusi kohdetta kymmenestä oli harvennettu liian voimakkaasti.

Vastaukset perustuvat Luonnonvarakeskuksen tutkija Pentti Niemistön haastatteluun. Artiukkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehden Harvennus haltuun -tiedeliitteessä.

• Lisää aiheesta: Hyvä korjuujälki pohjustetaan jo taimivaiheessa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.