Pottiputki kalahtaa muutaman kerran kiveen ennen kuin metsänomistaja Tuomo Kärpänen löytää laikusta sopivan istutuskohdan. Sama toistuu seuraavassa laikussa. Pornaisissa Uudellamaalla sijaitsevan neljän hehtaarin suuruisen uudistusalan maaperä on kivinen, mutta Kärpästä se ei lannista. Aamupäivän urakka, 500 männyntaimen istutus, on kohta valmis.

Kärpäsellä on meneillään kevään neljäs istutuspäivä. Kaikkiaan 7 000 männyntaimesta on pian istutettu 3 000.

”Istutan päivässä kahdeksan tuntia. Tämän ikäisenä ei kannata enää yrittää tehdä ennätyksiä”, 78-vuotias Kärpänen toteaa.

Istutusala päätehakattiin vuonna 2022 ja laikutettiin tänä keväänä. Paikalla kasvoi ennen hakkuita kuusikko, mutta Kärpänen päätti vaihtaa puulajin mäntyyn.

”Kuusi oli tällä paikalla väärä puulaji. Se jäi kitukasvuiseksi.”

Päätehakkuuseen Kärpänen päätyi kuusikossa vuonna 2021 alkaneen kirjanpainajatuhon takia. Suuri osa kuusista kelpasi hakkuuvaiheessa enää energiahakkeeksi.

Nyt meneillään oleva istutusurakka on Kärpäsen seitsemäs. Istutusten lisäksi metsissä on vuosien varrella tullut tehtyä niin taimikonraivauksia kuin hankintahakkuitakin. Hankintahakkuista Kärpänen on luopunut, mutta istutustyön teettäminen ei tullut mieleenkään.

”Nautin metsätöistä. Tämä on tosin varmaan viimeinen istutus, jonka teen itse.”

Männyn suosio kasvussa

Toukokuun puolivälin aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Uudistusalalla on pienestä tuulenvireestä huolimatta lämmin. Ilman hattua ja valkoista paitaa istuttamisesta ei Kärpäsen mukaan tulisi mitään.

Istuttamansa taimet Kärpänen tilasi Metsänhoitoyhdistys Uudenmaan kautta. Uudistusalalla käymään tullut yhdistyksen operaatioesimies Paula Pusula kertoo, että yhdistys tilasi täksi kevääksi kaikkiaan 750 000 taimea. Valtaosa taimista on kuusta, mutta männyn ja koivun istutusmäärät ovat Pusulan mukaan olleet viime vuosina nousussa. Hän arvioi, että taustalla ovat sekä kuusen pahin tuhohyönteinen kirjanpainaja että kuusen pahin lahottajasieni juurikääpä.

Keväisin tarvittava taimimäärä riippuu pitkälti siitä, miten paljon päätehakkuita edellisvuonna on tehty. Metsänhoitoyhdistys Uudenmaan täksi kevääksi tilaamien taimien määrä on Pusulan mukaan tavanomainen. Taimet yhdistys tilasi Fin Forelialta, Mellanå Plantilta ja Pohjan Taimelta.

Metsänviljelyssä käytettävät männyntaimet ovat käytännössä aina yksivuotiaita, mutta kuusentaimia on saatavilla sekä yksi- että kaksivuotiaina. Sen vuoksi tänä vuonna istutettavat taimet on tilattu jo vuonna 2021.

”Lopullinen tarkastus taimimääriin tehdään istutusvuoden tammikuussa. Taimia tilataan sen mukaan, miten metsänomistajilta tulee ennakkotilauksia.Jonkin verran tilataan ylimääräisiäkin”, Pusula kertoo.

Tilaamistaan taimista yhdistys istuttaa hänen mukaansa valtaosan, tänä vuonna noin 500 000 taimea.

”Mutta kyllä tällaisia tuomojakin löytyy”, Pusula sanoo.

Taimietiketti kertoo alkuperän

Kärpäsen taimivakka on tyhjentynyt ja hän suuntaa istutusalalle pysäköidyn maataloustraktorin luo hakemaan aamupäivän viimeiset taimet. Kun ne on istutettu, on aika käydä kotona lounaalla ja tuoda uudistusalalle uudet taimet. Koko päivän taimia ei kannata tuoda uudistusalalle kerralla, sillä ne ehtisivät kuivua auringonpaisteessa.

Istuttamiensa taimien alkuperää Kärpänen ei ole pohtinut sen enempää. Hän kertoo luottaneensa siihen, että metsänhoitoyhdistys tilaa paikalle sopivat taimet. Paula Pusulan mukaan metsänomistajat kyselevät harvoin taimien alkuperästä. Kasvinterveyslain mukaan kaikissa taimilaatikoissa on kuitenkin oltava niin sanottu taimietiketti, josta taimien alkuperä selviää.

Kärpäsen taimilaatikoiden taimietiketistä löytyy tietoa niin taimien paakkutyypistä, käyttöalueesta, keski- ja vähimmäispituudesta kuin kasvatustiheydestäkin. Kaikkia tietoja ei maallikko osaa tulkita, mutta sen taimietiketistä huomaa heti, että laatikko sisältää männyntaimia. Kasvatuspaikaksi on merkitty Nurmijärven taimitarha.

Taimierän numero on N22109Z.

”Eränumerosta on hyötyä, jos huomataan, että taimien kasvussa on ongelmia. Silloin taimitarhalla voidaan selvittää, onko taimille tapahtunut jotain”, Pusula sanoo.

Yleensä ongelmat taimien kasvussa johtuvat kuitenkin siitä, että taimet ovat päässeet kuivumaan ennen istutusta tai niitä ei ole istutettu riittävän syvälle.

Kaksi päivää kylvöä

”Tämä oli sellainen sattumaerä”, muistelee taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen katsellessaan metsänomistaja Tuomo Kärpäselle toimitettujen taimilaatikoiden taimietikettiä.

Salminen istuu kahvipöydässä yhtiön Nurmijärven taimitarhalla – samalla tarhalla, jolla Kärpäsen istuttamat männyntaimet on kasvatettu. Sattumalla hän tarkoittaa sitä, että kaikki ei mennyt taimierän tuotannossa ihan perinteisellä tavalla.

Taimierä N22109Z – johon siis myös Kärpäsen istuttamat männyntaimet kuuluvat – kylvettiin 1. kesäkuuta vuonna 2022. Taimitarhapäällikkö Fanni Palomäki kertoo, että taimierän kylväminen kesti kaksi päivää ja siemeniä kului lähes 1 240 000.

”Taimierien koko vaihtelee. Pienimmillään taimia on erässä 10 000, enimmillään useampi miljoona”, Salminen sanoo.

Siemenet kylvetään taimitarhalla taimikennoihin. Taimierän N22109Z taimet kylvettiin kennoihin, joihin mahtuu kaikkiaan 81 taimea.

Taimien kylvö sujuu pitkälti koneellisesti. Nurmijärven taimitarhan hallirakennuksessa sijaitsee kylvölinjasto, joka täyttää taimikennojen kolot ensin turpeella, painaa jokaiseen koloon siemenenmenevän kuopan, tiputtaa jokaiseen kuoppaan yhden siemenen ja peittää siemenet lopulta sahanpurulla.

”Sahanpuru tasaa siementen kosteusolosuhteita, jolloin ne itävät paremmin”, Salminen kertoo.

Kuusi yhä suosituin

Toukokuun puolivälissä muutaman sentin mittaiset männyntaimet erottuvat kasvihuoneessa heleän vihreinä sahanpurun seasta. Vuosi sitten samassa kasvihuoneessa kasvoi taimierän N22109Z taimia, mutta nyt kasvatettavana on Ruotsiin meneviä taimia.

”Ruotsissa mäntyä istutetaan jo enemmän kuin kuusta. Se heijastuu meidänkin tuotantoomme”, Salminen sanoo.

Männyntaimien kysyntä on hänen mukaansa kasvanut viime vuosina myös Suomessa, samoin koivuntaimien kysyntä. Kuusentaimet kattavat Fin Forelian taimituotannosta edelleen noin 70 prosenttia.

”Aika marginaalista kuusen osuuden painuminen on. Jos pahoja kirjanpainajatuhoja tulee lisää, heilahtaa männyn kysyntä kuitenkin ylöspäin.”

Sää muutti suunnitelmat

Taimierä N22109Z vietti kasvihuoneessa kuukauden. Sinä aikana taimia kasteltiin ja lannoitettiin. Ulkona sijaitsevalle hiekkakentälle taimet siirrettiin heinäkuun alussa karaistumaan ja kasvamaan pituutta.

Taimien kastelu ja lannoitus jatkuvat hiekkakentällä, mutta syyskuussa lannoitteet vaihdetaan typpipitoisista enemmän fosforia ja kaliumia sisältäviksi. Se saa taimet valmistautumaan talveen. Lokakuun puolivälin ja joulukuun alun välisenä aikana taimet kuljetetaan pois hiekkakentältä, käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella, pakataan taimilaatikoihin ja siirretään pakkasvarastoon odottamaan seuraavan kevään istutusta.

Vuonna 2022, jolloin taimierää N22109Z oltiin siirtämässä hiekkakentältä pakkasvarastoon, sää kuitenkin yllätti. Lämpötila laski pakkasen puolelle ja pysyvä lumipeite satoi jo marraskuun puolivälissä. Viimeiset taimierän N22109Z taimikennot jäätyivät kiinni hiekkakenttään.

”Taimierän häntäpään annettiin olla hiekkakentällä talven yli. Pakkasvarastoon ne siirrettiin heti, kun taimikennot saatiin irti maasta”, Salminen kertoo.

Tämä siis teki taimierästä N22109Z sattumaerän. Taimien laatuun hieman poikkeukselliset tuotanto-olosuhteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet.

Nyt toukokuun puolivälissä hiekkakenttä on melko tyhjä. Silmiin osuu kuitenkin erä Ruotsiin meneviä männyntaimia. Ne ovat viettäneet talven kentällä.

”Ruotsiin menevät taimet kasvatetaan hieman eri tavalla kuin Suomeen kasvatettavat taimet. Aluskasvillisuuden kilpailu on kovaa varsinkin Etelä-Ruotsissa, joten siellä tarvitaan isompia taimia”, Salminen sanoo.

Taimikennoon työnnetyssä pienessä kyltissä lukee Sv407 – sama kirjain- ja numeroyhdistelmä kuin Kärpäselle toimitettujen taimilaatikoiden taimietiketissä. Kirjain- ja numeroyhdistelmä kertoo, miltä siemenviljelykseltä taimierän kylvössä käytetyt siemenet ovat peräisin.

”Sv407 eli Ruhala on Etelä-Suomen parhaita siemenalkuperiä. Se on kulttimaineessa myös Ruotsissa.”

Sato kypsymässä

”Nämä ovat jo hieman vihertyneet ja lähteneet turpoamaan. Viimeksi, kun kävin täällä, ne olivat vielä pieniä ja ruskeita”, sanoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen ja katsoo männynoksan päässä olevia noin puolen senttimetrin mittaisia pikkukäpyjä.

Nyt ollaan Siemen Forelian siemenviljelyksellä Sv407 Orimattilassa Päijät-Hämeessä. Täältä ovat peräisin siemenet, joista Tuomo Kärpäsen Pornaisiin istuttamat männyntaimet ovat saaneet alkunsa.

Pulkkisen tarkkailemat pikkukävyt kuuluvat yhdelle siemenviljelyksellä kasvavista siemenpuista. Pikkukävyt ovat kehittyneet vuoden 2022 emikukinnoista. Tänä vuonna pikkukävyistä kehittyy varsinaisia käpyjä, jotka varistaisivat siemenensä kevätkesällä 2024, ellei niitä kerättäisi talteen jo tämän vuoden syksyllä.

Huippusatoa siemenviljelykseltä ei tänä vuonna ole tulossa. Mäntyjen oksilla näkyy yksittäisiä pikkukäpyjä, kun niitä hyvänä siemenvuonna saattaa olla vierekkäin kolme tai neljä. Lisäksi mäntyjä on juuri leikattu, mikä pienentää satoa entisestään.

”Leikkaaminen vie osan sadosta, mutta siemenpuita on pakko leikata, jotta niiden latvus pysyy mahdollisimman terveenä ja tuottavana”, Pulkkinen sanoo.

Orimattilan siemenviljelys perustettiin vuonna 1998. Se on niin sanottu puolentoista sukupolven siemenviljelys eli edustaa metsänjalostuksen huippua. Päältäpäin sitä ei tosin uskoisi: latvastaan katkaistut männyt ovat mutkaisia ja paksuoksaisia.

Rujo ulkomuoto kuuluu siemenviljelyksillä kuitenkin asiaan. Siemenviljelykselle istutetut männyt ovat syntyneet varttamalla. Niiden juuristo ja rungon alaosa kuuluvat tavalliselle puulle, mutta rungon yläosa on saanut alkunsa hyväksi havaitun puuyksilön oksasta.

Pluspuista liikkeelle

Metsänjalostus alkoi Suomessa 1940-luvulla. Metsistämme valittiin jalostukseen tuhansia nopeakasvuisia ja laadukkaita puuyksilöitä eli pluspuita. Näiden pluspuiden vartteista perustettiin 1960- ja 1970-luvuilla niin sanotut ensimmäisen sukupolven siemenviljelykset.

Puolentoista sukupolven siemenviljelysten perustaminen alkoi 1990-luvun lopulla. Niillä kasvaa parhaiksi todettujen pluspuiden vartteita. Siemen Forelian männyn siemenviljelyksistä 840 hehtaaria on ensimmäisen ja 310 hehtaaria puolentoista sukupolven siemenviljelyksiä.

Orimattilan siemenviljelyksellä kasvavat siemenpuut on vartettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Haapastensyrjän toimipaikassa vuonna 1996. Siemenviljelyksellä kasvaa vartteita 31 pluspuusta. Jokaista pluspuuta edustaa 150 vartetta, eli kaikkiaan parinkymmenen hehtaarin alueella kasvaa 4 650 siemenpuuta.

”Samasta pluspuusta vartetut siemenpuut on sijoitettu mahdollisimman kauas toisistaan, ettei itsepölytystä tapahtuisi”, Pulkkinen kertoo.

Tuomo Kärpäselle toimitettujen taimilaatikoiden taimietiketistä selviää, että laatikoissa olevat männyntaimet ovat saaneet alkunsa vuoden 2021 siemensadosta. Se oli Pulkkisen mukaan hyvä siemenvuosi.

”Orimattilassa siementä saatiin kaikkiaan 161 kilogrammaa. Siemenet olivat painavia, eli sisälsivät runsaasti ravintoa, ja siementen itävyysprosentti oli lähellä sataa”, hän sanoo.

Taimietiketistä näkee myös, että taimierän kylvössä on käytetty puolentoista sukupolven siemenviljelykseltä saatua siementä. Etiketissä lukee ”testattu”. Jos kyseessä olisi ensimmäisen sukupolven siemenviljelykseltä saatu siemen, lukisi etiketissä ”alustavasti testattu”. Jos taas siemen olisi metsikkösiementä, eli kerätty luonnonmetsistä, lukisi etiketissä joko ”valikoitu” tai ”siemenlähde tunnettu”.

Pohjoiseen ja takaisin

Fin Forelian Nurmijärven taimitarha ja Siemen Forelian Orimattilan siemenviljelys sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä toisistaan, mutta siementen matka siemenviljelykseltä taimitarhalle ei ole aivan suoraviivainen.

Siemenviljelykseltä kerätyt kävyt kuljetetaan karistettavaksi Siemen Forelian Saarijärvellä Keski-Suomessa sijaitsevaan karistamoon. Karistamossa kävyt laitetaan karistuslaitteeseen, jonka lämpö saa käpysuomut aukeamaan ja siemenet irtoamaan kävyistä. Lopuksi siemenistä poistetaan lenninsiivet.

Saarijärveltä siemenet matkaavat Siemen Forelian Rovaniemellä Lapissa sijaitsevaan siemenvarastoon. Siemenet säilyvät Pulkkisen mukaan käyttökelpoisina parikymmentäkin vuotta, mutta käytännössä ne pyritään myymään mahdollisimman nopeasti.

”Yli kymmenen vuotta varastossa olleet siemenet ovat jo harvinaisia”, Pulkkinen sanoo.

Vuoden 2021 siemensato – josta Kärpäsenkin istuttamat männyntaimet ovat saaneet alkunsa – myytiin nopeasti loppuun.

”Vuodet 2018 ja 2019 olivat huonoja siemenvuosia, mutta vuosina 2020 ja 2021 siemensato oli hyvä. Siementä myytiin silloin aika lailla kädestä suuhun.”

Hirvistä huolta

Pornaisissa Tuomo Kärpäsen taimivakka on jälleen tyhjentynyt. On aika lähteä lounaalle ja hakemaan lisää taimia.

Millaiselta vastaistutettujen männyntaimien tulevaisuus näyttää? Luken erikoistutkija Matti Haapanen arvioi, että Orimattilan siemenviljelykseltä alkunsa saaneet taimet ovat paras mahdollinen valinta Kärpäsen uudistusalalle.

”Ruhalan tuotosindeksi on Pornaisissa 120. Se tarkoittaa 20 prosentin lisäystä puuntuotokseen paikalliseen metsikkösiemeneen verrattuna”, hän sanoo.

Kärpänen on kuitenkin hieman huolissaan. Hän osoittaa uudistusalan takana näkyvää nuorta koivikkoa. Sinnekin istutettiin alun perin männyntaimet, mutta hirvet veivät ne.

”On hieman kyseenalaista, selviävätkö männyntaimet. Onneksi kuusta ja koivua tulee luontaisesti”, hän sanoo.

Sen enempää Kärpänen ei ehdi jäädä harmittelemaan männyntaimien kohtaloa, sillä kotoa hoputetaan lounaalle. Kärpänen nousee traktoriin ja huristaa pian soratietä pitkin kotia kohti.

Entä metsänjalostus? Istutetaanko Pornaisissa sijaitsevalle uudistusalalle joskus vielä nykyistäkin paremmin kasvavia taimia?

”Loputtomiin puiden kasvua ei voi nostaa, mutta potentiaalia on vielä. Hätäisen tekemistä metsänjalostus ei kuitenkaan ole. Jos nyt lähdetään perustamaan uutta siemenviljelystä, ollaan pitkälti 2100-luvulla, kun siemenviljelyksen siemenistä alkunsa saaneet puut kasvavat vankkana metsänä”, Siemen Forelian Pulkkinen sanoo.

Tiesitkö?

Yhtä siemenkiloa varten tarvitaan 150–160 litraa männynkäpyjä.

Tiesitkö?

Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyvästä Metsänviljelijän oppaasta voi käydä katsomassa, mistä siemenalkuperästä alkunsa saaneita männyntaimia omaan metsään kannattaa istuttaa. Opas löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/vilpas.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.