Kevätauringon alkaessa lämmittää hankien ylle lentävät ensimmäiset perhoset. Mistä nämä hyönteismaailman kevätpioneerit ilmestyvät?

Perhoset eivät muuta etelään lintujen tapaan. Vaeltavia perhosia sitä vastoin luonnossamme on. Ne tulevat meille joka kevät merien yli lentäen, lisääntyvät täällä ja kuolevat. Vaeltajien jälkeläiset kuoriutuvat koteloistaan kesällä ja palaavat saman tien takaisin etelään. Vaeltajien munat, toukat ja kotelot kuolevat täällä talven aikana.

Talvi diapaussissa

Koulun oppikirjoissa opetetaan, että hyönteiset talvehtivat kylmänhorroksessa. Perhosten kohdalla tämä ei ole aivan totta, sillä niiden talvehtimistapaa kutsutaan diapaussiksi eli perinnölliseksi lepotilaksi, joka on välttämätön välivaihe perhosten kehityksessä. Jotta ne pystyisivät lisääntymään seuraavana kesänä, täytyy munan, toukan, kotelon tai aikuisen perhosen saada kylmäkäsittely.

Perhoset aistivat talven tulon päivän lyhenemisestä. Tällöin ne saavuttavat lajille tyypillisen lepovaiheen. Lepotilaan eri parhoslajit menevät eri kehitysvaiheissa. Aikaisin keväällä lentävät lajit talvehtivat aikuisina: tällaisia ovat mm. nokkos‑, sitruuna‑ ja suruvaippaperhoset. Vähän myöhemmin keväällä ilmestyvät auroraperhoset talvehtivat kotelona. Loppukesällä lentävät lajit talvehtivat toukkana tai peräti munana. Vain pohjansiilikehrääjä voi mennä diapaussiin missä kehitysvaiheessa tahansa.

Talvehtimisaste riippuu luonnollisesti lajin omasta elämänkierrosta.

Turvallinen suojakolo

Perhosten kehitysvaiheet kestävät kylmyyttä eri tavoin. Pohjoisimman Suomen perhoset talvehtivat pääasiassa toukkina. Etelämpänä on kaikkia muotoja, ja munatalvehtiminen on eteläisin muoto.

Toukka kestää yllättäen perhosten kehitysvaiheista parhaiten kylmää. Lapissa diapaussissa olevia toukkia voi löytää lumenpinnan yläpuoleltakin, mutta koteloita vain lumen suojasta. Koko maassa on yleisin diapaussivaihe kuitenkin kotelo.

Perhosen täytyy etsiä itselleen sopiva talvehtimiskolo jo syksyllä. Se voi olla puun halkeama, talon vintti tai ilmanvaihtokanava tai vaikkapa linnun pönttö.

Kun perhonen löytää talvehtimispaikkansa, se vaipuu diapaussiin. Diapaussissa perhonen kestää helposti yli 30 asteen pakkasia.

Suomen talvi ei useinkaan koidu perhosille tuhoksi. Ne viettävät pitkiä talvikuukaudet suojakoloissaan, ja auringon lämmittävät säteet herättävät perhoset tuomaan kauniilla väreillään kevään viestin pitkän talven päätteeksi.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.