Iso joukko pirkanmaalaisia metsäammattilaisia on kokoontunut luentosaliin Hämeenkyrössä. Aihe on kuuma: metsän jatkuva kasvatus. Ainakaan täällä metsäalaa ei voi syyttää siitä, etteikö metsänomistajia haluttaisi neuvoa erilaisissa hakkuutyyleissä.

”Metsänomistajat kyselevät metsäasiantuntijoilta ja puunkorjaajilta aiheesta. Jatkuvaa kasvatusta koskeviin käytännön kysymyksiin pitää saada vastauksia”, kertoo Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Matti Sojakka.

Vastauksien saamiseksi metsänhoitoyhdistys on järjestänyt asiantuntijoilleen ja metsäkonekuskeille, siis hakkuiden toteuttajille, koulutuspäivän. Metsänomistajille pitäisi pystyä kertomaan, mitä metsän jatkuva kasvatus on ja mitä siitä seuraa.

”Jatkuvaa kasvatusta haluava metsänomistaja on valintansa tehnyt. Meidän tehtävämme on tehdä metsänomistajan tahdon mukaan mahdollisimman hyvin”, Sojakka sanoo.

Maisema säilytys pääsyynä

Jatkuvan kasvatuksen mal¿lien mukaisten poiminta- ja pienaukkohakkuiden tekeminen on ollut laissa sallittua viiden vuoden ajan. Hakkuutavat ovat yleistyneet hitaasti. Pääosa puista kaatuu Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan yhä tavanomaisissa harvennushakkuissa sekä avo- tai siemenpuuhakkuissa.

Pirkanmaalaisten metsäammattilaisten keskuudessa käy nopeasti selville, mistä homma kiikastaa.

”Tähän ei ole mitään muovautuneita käytännön toimintatapoja”, sanoo tilaisuuden kouluttaja Kati Kontinen Tapiosta.

Metsäasiantuntija Aapo Latvajärven alueella Ikaalisissa on tehty Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen mittakaavassa eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Latvajärven mukaan jatkuvaan kasvatuksen hakkuiden taustalla on ollut 90 prosenttisesti metsänomistajan halu säilyttää metsämaisema.

Jatkuvan kasvatuksen metsä voidaan kuitenkin joutua hakkaamaan hyvin harvaksi, jotta taimia syntyisi riittävästi ja niille olisi kasvumahdollisuuksia isompien puiden lomassa. Tiheän metsän hakkaaminen harvaksi lisää myös tuulituhojen riskiä.

”Miten saadaan yhdistettyä se, että maisema näyttää puustoiselta ja silti metsä on riittävän harvaa uudistuakseen? Metsänomistajalle pitäisi jäädä metsäasiantuntijan neuvojen jälkeen realistinen näkemys siitä, miten jatkuvan kasvatuksen mukainen hakkuu muokkaa metsää ja millainen metsästä tulee”, Latvajärvi sanoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 22/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.