Euroopan parlamentissa vaihtuu tänä vuonna valta. Suomessa vaalipäivä on 9. kesäkuuta. Metsälehden Strasbourgissa Ranskassa haastattelemat suomalaismepit kannustavat suomalaisia metsänomistajia vaaliuurnille.
”EU:ssa tehdään nykyisin enemmän metsiin liittyviä tärkeitä päätöksiä kuin Suomen eduskunnassa. Vielä 5–10 vuotta sitten tilanne oli toinen”, sanoo SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (S&D).
Kehityksen taustalla on hänen mukaansa ilmastonmuutos. Se halutaan pysäyttää, joten mielenkiinto kohdistuu metsiin.
Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen (Renew Europe) sanoo, että äänestäminen on keino turvata se, että metsätaloutta saa harjoittaa tulevaisuudessakin.
”Tietysti pitää katsoa vähän ketä äänestää. Täällä tehdään todella laajasti metsiin liittyviä päätöksiä.”
Kokoomuksen europarlamentaarikon Henna Virkkusen (EPP) mielestä on vaikea uskoa, että metsänomistajat eivät äänestäisi europarlamenttivaaleissa.
”EU:ssa käsitellään niin paljon lainsäädäntöjä, jotka vaikuttavat metsien käyttöön, että on metsänomistajien kannalta tärkeää, että täällä on sellaisia ihmisiä, jotka ovat paneutuneet metsäasioihin ja ymmärtävät kestävän metsätalouden merkityksen Suomelle”, hän sanoo.
Virkkunen kokee, että suomalaismepit pystyvät vaikuttamaan EU:ssa metsäasioihin.
”Metsäasiat ovat meille melkein pääasiallinen työ. Ne ovat mukana monessa lainsäädännössä, mutta eivät yleensä yhdistä eri jäsenmaita, joten työsarka on suuri.”
”Kyllä meitä metsäasioissa kuunnellaan”
Katainen on tyytyväinen siihen, että suomalaismeppejä on kaikissa niissä valiokunnissa, joissa metsäasioita eniten käsitellään, eli maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa.
”Vaikka olemme vähäväkinen maa ja meitä meppejäkin on vain 14, niin kyllä meitä metsäasioissa kuunnellaan”, hän sanoo.
Metsät ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä EU:n päätöksenteossa. Sekä Heinäluoma, Katainen että Virkkunen uskovat, että metsäasioita käsitellään EU:ssa jatkossakin.
”Metsät ovat hiilidioksidin sidonnassa niin tärkeä asia, että se ylläpitää kiinnostusta metsiä kohtaan laveammin kuin aiempina vuosina ja vuosikymmeninä”, Heinäluoma ennakoi.
Virkkunen tosin arvioi, että niin suurta määrää ympäristöasioita kuin parlamentin käsiteltäväksi on tällä vaalikaudella tullut, seuraavalla vaalikaudella tuskin tulee.
”Komissio on tehnyt tällä kaudella kaikkiaan 600 aloitetta, joista yli puolet on liittynyt Green dealiin”, hän sanoo.
Green deal on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa, että EU ei vuoden 2050 jälkeen aiheuta enää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä.
Myös Katainen ennakoi, että muillekin kuin ilmasto- ja ympäristöasioille on nyt annettava tilaa. Keskusteluun ovat nousseet muun muassa turvallisuus, maahanmuutto ja huoltovarmuus.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tulevat EU-vaalit ovat kohtalonkysymys suomalaisen metsätalouden ja koko metsäklusterimme ja sitä kautta suomalaisen kansantalouden kannalta. Nyt on valittava sellaisia meppejä, jotka haluavat tinkimättä puolustaa suomalaista yksityismetsätaloutta.
Suomalainen yksityismetsätalous on ainutlaatuista koko EU:ssa.
Vain Pohjoismaissa ja Itävallassa on vastaavaa. Saksassakin yksityismetsien koko on keskimäärin kolme hehtaaria. Siten EU-maiden metsät ovat Suomen metsiin verrattuna puistometsiä ja niiden taloudellinen merkitys omistajilleen on keskimäärin paljon vähäisempi kuin Suomessa.
Siksi tulevien meppien on tuotava esille sitä, että EU ja muu maailma saavat tulla ottamaan oppia suomaisesta yksityismetsätaloudesta! Meidän on oltava pää pystyssä terveesti ylpeitä omasta metsätaloudestamme.
Meidän on metsävaikuttamisessamme oltava terveesti itsekkäitä.
Väitän, että suomalainen metsätalous tuo biologisen metsien kasvun kautta vihreää uudistuvaa elinvoimaa koko kansantalouteemme.
Pitää nähdä se, että metsäklusterin kokonaisvaikutukset pitävät yllä kaikkia elinkeinojamme ja yhteiskuntaamme tässä maassa.
Metsän kantorahan arvo ainakin kymmenkertaistuu eri elinkeinoissa kiertäessään ja eri verotuloja tuottaessaan kansantaloudessamme ellei vieläkin enemmän.
Siksi on aina totta 1970-luvun lause: ”Suomi elää metsistä!”