Metsäteho Oy:n muutaman vuoden takaisessa Metsäalan työvoimatarve -arviossa ennakoitiin, että 15 prosenttia maamme taimikoista perataan koneilla vuonna 2025.

Koneellisen taimikonhoidon osuus ei kuitenkaan ole lähtenyt kasvuun. Määrä on päinvastoin laskenut parin viime vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan vuonna 2017 vain 0,9 prosenttia taimikoista perattiin koneellisesti.

”Pohjimmainen kysymys on koneellisen taimikonhoidon kustannuskilpailukyky. Työtä ei pystytä tekemään riittävän halvalla. Moto on kallis raivaussaha”, sanoo Metsätehon tutkija Markus Strandström.

Lupaavimmat tulokset on saatu vesakot kitkevällä koneella. Kun kone taimikon varhaisperkauksessa kitkee lehtipuut juurineen, vesakoituminen hiipuu eikä samaa taimikkoa tarvitse parhaimmissa tapauksissa enää perata toistamiseen. Strandström sanookin konetyön kilpailukyvyn edellytykseksi, että taimikonhoidosta selvitään yhdellä käsittelykerralla.

Koneille kysyntää

Konevoimaa metsänhoitoon kuitenkin tarvittaisiin. Miestyönä tehtävän taimikonhoidon niskassa on kustannuspaineita, eikä sen tuottavuutta voi juurikaan parantaa.

Toinen uhkakuva on, että raivaussahan varteen ei enää riitä osaavia työntekijöitä.

”Meidän palkkalistoillamme olevista metsureista kolme neljäsosaa on yli 50-vuotiaita. Kun omat metsurit vähenevät, emme usko, että saamme kotimaisilta työmarkkinoilta korvaavaa porukkaa. Vaihtoehdoiksi jää töiden koneellistaminen tai ulkomaisen työvoiman haaliminen”, sanoo Metsänhoito-yhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman.

Yhdistys teetti taimikoiden kitkentää yli sadalla hehtaarilla vuonna 2016. Sen jälkeen määrät ovat tippuneet. Tänä vuonna yhdistyksen käytössä ei ole taimikonhoitoon soveltuvaa konetta lainkaan.

Sahlman korostaa kuljettajan merkitystä työn tuottavuudessa. Kun työtä nopeuttavaa automatiikkaa ei ole, koneen käyttönopeus ja kuljettajan taidot ratkaisevat tuottavuuden.

”Koneen tuottavuutta pitäisi jollakin konstilla parantaa siten, että kitkentä olisi taloudellisesti kannattavaa sekä koneyrittäjälle että laskun maksavalle metsänomistajalle.”

Tulokset laihoja

UPM Metsän metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt sanoo yhtiön kokeilleen koneellista taimikonhoitoa myös varttuneissa taimikoissa. Käytössä ovat olleet laitteet, jotka katkaisevat lehtipuun rungon. Tulokset ovat kuitenkin olleet laihoja.

”Työn laatu on ollut kohtuullinen, mutta jos kuljettaja ei saa koneella juurikaan enempää aikaiseksi kuin metsuri raivaussahan kanssa, työ ei voi olla kannattavaa. Kun uusia koneita ei ole tullut, eivät koneyrittäjätkään ole asiasta innostuneita”, Schildt sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että koneellinen taimikonhoito yleistyy tulevaisuudessa. Mutta jostakin tarvittaisiin lisää vauhtia.

”Uutta uskoa tuli vuosi sitten, kun Luke inventoi vuosikymmenen alun kitkentäkuvioita. Tulokset vahvistivat, että oikealla valinnalla on mahdollisuus löytää ne taimikkokohteet, joilla selvitään yhdellä käsittelyllä”, Schildt sanoo.

Kitkevällä koneella voi myös levittää nestemäistä boorilannoitetta. Tämä parantaa koneen kilpailukykyä boorin puutteesta kärsivillä alueilla.

”Yrityksen omissa metsissä levitämme kitkennän yhteydessä lannoitteen kaikkialle, missä on potentiaalinen boorin puute. Lannoitustyö tulee suhteellisen edulliseksi verrattuna siihen, että se tehtäisiin erillistyönä”, Schildt sanoo.

Lisää tehokkuutta

Jos vesakkoa raivattaisiin kitkevän koneen rinnalle kehitetyillä, vesakon varren leikkaavilla laitteilla, yksi keino parantaa työn tehokkuutta voisi olla biologisen vesakontorjuntavalmisteen käyttö. Puun leikkauspinnoille levitettävä purppuranahakka-sieneen pohjautuva valmiste ehkäisee erityisesti koivun ja haavan vesomista.

”Tämä on visioissa eniten esillä ollut vaihtoehto tuomaan riittävää kustannuskilpailukykyä. Mutta ei siinäkään ole läpimurtoa tullut”, sanoo Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi.

• Lue lisää: Pienten taimikoiden kitkentä tulee kalliiksi

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.