Saarijärveläinen metsäpalveluyrittäjä Pasi Sironen (55) on tarjonnut raivauspalveluita metsänomistajille ja yrityksille jo parinkymmenen vuoden ajan. Keskimäärin kymmenkunta henkilöä työllistävän yrityksen suurin haaste on sama kuin monilla muillakin: työmaita on paljon, mutta työntekijöitä vähän.
”Siksi päätimme tempaista raivaamalla 25 tuntia yhteen putkeen. Haluamme samalla lisätä tietoisuutta alasta ja sen työmahdollisuuksista”, Sironen kertoo.
Idea raivuumaratoniin syntyi Youtubesta, jossa Sironen kertoo nähneensä videon, jossa raivattiin 24 tuntia yhtäjaksoisesti.
”Pitäähän meidän koittaa laittaa tunnilla paremmaksi.”
Mukaan Saarijärvellä 11.–12. elokuuta tehtyyn tempaukseen Sironen sai työntekijänsä Eetu Etelämäen (21) ja Jori Mannisen (61).
”Kellon ympäri on kyllä joskus raivattu, että on saatu työmaa valmiiksi saman päivän aikana, mutta tällaisesta ei ole aiempaa kokemusta”, miehet totesivat ennen starttia.
Alanvaihtajista uusia tekijöitä?
Suomalaisia raivaussahatöiden tekijöitä tuntuu usein yhdistävän se, että he ovat enemmän tai vähemmän sivutoimisia. Näin oli tilanne myös Sirosen haasteeseen osallistuneessa porukassa. Sironen itse toimii metsäalan tuntiopettajana Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa Pokessa, Manninen työskentelee keskussairaalassa Jyväskylässä ja Etelämäki opiskelee metsätalousinsinööriksi.
”Yksi keino löytää jatkossa lisää työntekijöitä olisikin ammattia vaihtavien henkilöiden koulutus alalle. Tässä työssä monia motivoi etenkin se, että näkee konkreettisesti oman työnsä jäljen”, pohtii Sironen.
Sirosen palveluksessa on ollut työntekijöitä myös monista muista maista Ukrainasta jopa Burmaan ja Japaniin saakka. Etenkin ukrainalaiset saavat yrittäjältä tunnustusta.
”He ovat erittäin ahkeria työntekijöitä, näissä hommissa asenne ratkaisee. Hiljattain minulla oli töissä esimerkiksi ukrainalainen juristi, mutta hän palasi Ukrainaan hoitamaan kotitilaansa, koska hänen isänsä kaatui sodassa.”
Työt vain lisääntyivät
Entä miten kävi lopulta 25 tunnin raivuusavotassa?
”Kyllä siitä selvittiin, nyt on voittajafiilis. Yön aikana siirryttiin taimikon harvennukselta varhaisperkaukselle, joka näytti varsinkin otsalampun valossa niin tiheältä kuin olisi seinään kävellyt”, Sironen naurahtaa maanantaina kaksi päivää urakan päättymisen jälkeen.
Valmista jälkeä kolmikko sai tehtyä yhteensä 6–7 hehtaaria.
”Joka mies sahasi 14 tankillista. Juomavettä kului yhteensä noin 40 litraa ja Jorin sykemittarin mukaan hänellä paloi kaloreita yli 20 000.”
Säännöt urakalle olivat miesten itsensä laatimat.
”Kerran tunnissa oli lupa pitää kymmenen minuutin tauko ja lisäksi pidettiin muutama puolen tunnin evästauko. Urakan jälkeen tuli otettua kuudentoista tunnin unet.”
Alan työtilannetta kuvaa, että viikonlopun aikana Sirosen työt vain lisääntyivät, kun yleisöä vieraili maratonsavotassa läpi yön.
”Parikymmentä hehtaaria tuli töitä lisää. Tänä iltana pitäisi mennä jälleen jo sahailemaan.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nojoo.. 12 h meni aikaa per/ ha ja 7 tankillista bensaa hehtaarille.. voihan sitä leikkiä, ja laahustella kun 25 tuntia raivattiin ja per mies tuli aluetta vain 2 ha ??? tuommosella nyhjaamisella ei makseta touhua kuin omasta pussista
Ja toisekseen tämä aiempi oikea ammattilainen raivasi itse yhtä paljon kuin nuo 3 amatööriä yhteensä!! Tuommosilla ei kannata ainakaan kehuskelemaan lähteä ??
Paljonkos kuumarauta on raivaillut yön pimeinä tunteina otsalampun valossa?
Kuumarauta ilmeisesti kävi paikanpäällä katsomassa sahattavaa aluetta? Oman kokemuksen mukaan valmista jälkeä tulee jonkin verran hitaammin, jos poistumaa on vaikkapa 40 000 ja se on yli 3cm paksua verrattuna perkauksiin, jossa poistuma on 10 000. Saarijärven korkeudella on välillä melko hurjiakin viidakkoja. Tämän takia päivätuotoksia ei voi oikein verrata toisiinsa.
Kulmarauta olis itse sahannut yli 50 tankillista vuorokaudessa, eli enemmän kuin 3 ammattilaista yhteensä?