Maaliskuussa haettavaksi avautunut joutoalueiden metsitystuki on tukehtunut hakutulvaan heti kättelyssä.

”Hakemusten määrä yllätti totaalisesti niin metsäkeskuksen, ely-keskuksen kuin valtiovallan”, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

”5,4 miljoonan euron myöntövaltuus ei riitä alkuunkaan.”

Hakemuksia on tullut kaikkiaan noin 1 300, yli 13 miljoonan euron edestä. Hallitus esittää syksyn lisäbudjetissa 900 000 euron lisämäärärahaa toteutustöiden maksuun. Lisäksi metsitystuen hankkeiden hyväksymiseen osoitetaan 11 miljoonaa euroa lisää.

Pullonkaula ely-keskuksissa

Rahaa suurempi kysymys on hakemusten käsittelyn pullonkaula, joka paikantuu ely-keskukseen. Ely antaa hakemuksista sitovan lausunnon, joka käytännössä voi evätä metsitystuen.

Noin 700 hakemusta on alustavasti käsitelty metsäkeskuksessa ja lähetetty ely-keskukseen lausunnolle. Ely-lausunnoilta on tullut nelisenkymmentä hakemusta, joista kolmasosaan on tehty päätös ja loput ovat vielä metsäkeskuksessa käsittelyssä.

”Tuskin missään oli hahmotettu, että mitä kaikkea ely-keskusten lausuntoon liittyy. Ely-keskuksia on monia, ja niillä saattaa olla erilaisia käytäntöjä”, lausuntoprosessia koordinoiva Miina Jahkonen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta sanoo.

Ely-keskuksen tarkistuslista on pitkä. Monimuotoisuus, maisema-arvot, perinnebiotoopit, kaavoitus, vesitalous, maatalouden aiemmat tuet, turvetuotantoalueilla ympäristölupien voimassaolo, Jahkonen luettelee.

Esimerkiksi pellonmetsityksen tuki voi tyssätä väärinymmärrykseen tapauksessa, jossa vuokralla olleen pellon vuokrasopimus on päättynyt eikä maanomistaja tule ajatelleeksi, että vuokralainen on voinut hakea maataloustukea. Jos tukea on maksettu vuosi sitten, niin alue ei ole metsitystukikelpoinen.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2021

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.