Tuntuiko tämän jutun otsikointi tarkoitushakuiselta tai yllättävältä? Jos tuntui, niin sellainen sen pitikin olla.

”Viime vuonna tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa tehtiin raflaavia otsikoita Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta vuonna 2018. Hiilinieluista puhuminen on usein ilmastopopulismia”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 metsien hiilinielu pieneni 28,5 prosenttia noin 17,5 miljoonaan hiilidioksiditonniin. Vuonna 2019 teollisuuspuun hakkuut vähenivät 6,1 miljoonaa kuutiota edellisvuoteen verrattuna.

”Hakkuiden taso on suurin metsien hiilinieluun vaikuttava tekijä, joten vuonna 2019 metsien nettonielu tulee todennäköisesti nousemaan. Tarkempaa arviota en lähde esittämään, vaan odotamme Luken keväällä julkaistavia arvioita”, kertoo metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Yli kolmannes kasvua?

Vuotuinen hiilinielu lasketaan karkeasti vähentämällä puuston kasvusta puuston kokonaispoistuma, joka sisältää hakkuut ja luonnonpoistuman. Luken ennakkotietojen mukaan tämä erotus oli viime vuonna 21 miljoonaa kuutiota.

Metsälehti arvioi vuoden 2019 hiilinielua aiempien vuosien lukuihin pohjautuen. Hakkuumääriltään lähinnä viime vuotta vastanneina vuosina 2016 ja 2017 metsien hiilinielu hiilidioksiditonneina on vastannut puuston kasvun ja poistuman erotusta noin 1,15-kertaisena. Suomen metsien hiilinielun voisi näin ennakoida muodostuvan reilun 24 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiseksi. Nielu siis kasvaisi edellisvuodesta noin 37 prosenttia.

Metsän hiilinieluun vaikuttavat puiden kasvun ohella muun muassa monet maaperään liittyvät tekijät.

Pohjoisen nuoret metsät nielevät hiiltä

Käytännössä metsien puu- ja hiilivarasto kasvoi viime vuonna niin paljon, että määrällä pyörittäisi kolmea Äänekosken jättisellutehtaan kokoista laitosta.

Suurimmat hiilinielut löytyvät Pohjois-Suomesta.

”Lapin nuoret metsät kasvavat hyvin ja sitovat nyt runsaasti hiilidioksidia”, perustelee johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta pitää hakkuiden vähenemistä ennätysvuodesta 2018 positiivisena asiana, mutta muistuttaa, että Suomessa on myös alueita, joilla puuston poistuma ylittää vuosittaisen kasvun.

”Samaan aikaan suunnitellut hankkeet Pohjois-Suomeen uhkaavat Lapin hiilinieluja.”

”Ei hirttäydytä lukuihin”

MTK:n Tiirola on tyytyväinen siihen, että hallituksen vuoteen 2035 ulottuvassa ilmastotiekartassa ei hirttäydytty mihinkään tiettyyn hiilinielun tavoitelukuun, joka rajoittaisi metsien käyttöä ilmastoperusteilla.

”Mielestäni on viisasta panostaa hiilensidonnan lisäämiseen ja fossiilisten päästöjen vähentämiseen. Hiilinielu on huono mittari, koska vuosittaiset vaihtelut hakkuumäärissä ovat suuria. Ja mitä vähemmän hakataan, sitä vähemmän korvataan fossiilisia.”

Luonnonsuojeluliiton mielestä metsien hiilinielu tulisi nostaa yli 40 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuonna 2030.

”Tämä voitaisiin saavuttaa arviolta 75 miljoonan kuution poistumalla, jos myös muissa maankäyttöluokissa tehdään ilmastotoimenpiteitä ja turpeen poltto loppuu sekä avohakkuut lopetetaan valtion- ja turvemailla”, summaa Aho.

Ahon esittämä 75 miljoonan kuution poistuma tarkoittaisi, että puuta voitaisiin hakata noin 60 miljoonaa kuutiota vuosittain. Viime vuonna puuta hakattiin 71,8 miljoonaa kuutiota.

Julkaistu Metsälehdessä 4/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.