Kauhajoen Kauppatiellä sijaitsevalta kotitaloltaan kyytiin hyppäävän Unto Tasangon kanssa automatka Karijoelle ei käy pitkäksi. Mies latelee reissulla rautaisannoksen Etelä-Pohjanmaan paikallistietoutta ja -historiaa alkaen Kauhajoella toimivan maatalouskonekauppa Isojoen Konehallin vaiheista päätyen keihäänheittäjälegenda Pauli Nevalan aikanaan äitinsä kanssa asuttaman, Teuvalla sijaitsevan kotitalon esittelyyn.

Karijoen Myrkyn kylässä kiemurteleva maantie kiiltää pinnaltaan peilijäänä, ja Tasangon silmäterä lähestyy. Hän pyytää pysäyttämään auton ja astumaan ulos. Alaspäin loivasti viettävällä rinteellä komeilee reilun kolmannes hehtaarin alalla puustoa, joka ei ole isoimmasta päästä metsäpalstoja ­– mutta jos pääosin männyistä koostuvan metsikön ikää ja puuston tiheyttä lähdetään mittaamaan, niin sitä kyllä jo riittää.

”Ikää on sata vuotta. Puustoa on yli 300 kiintokuutiota hehtaarilla”, Tasanko kuittaa.

Samalla selviää, että kyseiseen ajanjaksoon metsikölle ei ole tehty muuta kuin annettu kasvaa. Petäjien latvat nousevat 30 metrin korkeuksiin.

Sitten turinoinnissa päästään jo itse asiaan, eli siihen, että kasvaa haluaisi Tasanko antaa metsikön myös tulevaisuudessa.

Tasangolle metsä päätyi sisaren kanssa tehdyn kaupan myötä jokunen vuosi sitten. Kauppahinta oli reilut pari tuhatta euroa. Sisarelle tuo palsta oli puolestaan tullut vanhempien kuoleman jälkeen tehdyssä kotitilan jaossa.

Tilaan kuului myös Teuvanjoen rannalla sijaitseva 0,2 hehtaarin alue entistä EU-peltoa. Sillä kasvaa nyt tiheä mäntytaimikko. Tuo pläntti sijaitsee heti ikimetsän kyljessä.

Kotitilan jaossa Unto Tasangolle puolestaan päätyi rapiat päälle hehtaarin suuruinen palsta, jossa harvennushakkuita myös on tehty. Senkin Tasanko haluaisi säilyttää maisemametsikön – tai Punkaharju-maiseman, kuten hän itse sitä kutsuu – muodossa jälkipolvien ihailtavaksi. Tuo palsta on puustoltaan sekametsää, jossa kasvaa niin mäntyä, kuusta kuin myös koivua ja haapaa.

Metsien rauhoittaminen tuttua

Metsien rauhoituskuvioissa Tasanko ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Ikimetsään ajellessa ohi vilahtaa palan matkan päässä siitä sijaitseva, Koppelonpesäksi ristitty ja pinta-alaltaan yli yksitoista hehtaarinen metsäpalsta, jonka Tasanko myi kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan perustamalle Luonnonperintösäätiölle vuonna 2010. Tuossa Karijoen Myrkyn ja Teuvan Perälän kylien rajapinnassa sijaitsevassa metsikössä kasvaa pääosin kuusta ja mäntyä.

Tasangolle Koppelonpesällä on erityinen merkityksensä, sillä hän piti siellä nuorena kuntoaan yllä harrastuksena ollutta 800 metrin juoksua varten. Mukaan mahtui niin intervallipyrähdyksiä kuin talvisia lumijuoksuja. Luonnonperintösäätiölle Tasanko yritti kaupata myös ikimännikköään, mutta ilmeisesti puuston liian vähäisen määrän takia kauppoja ei syntynyt.

”Luonnonperintösäätiöllähän on periaatteena se, että heidän ostamiaan metsikköjä ei talousmielessä hyödynnetä mitenkään, vaan ne jätetään luonnonperinnöksi. Koppelonpesä-kaupasta saaduilla rahoilla ostin Nokian osakkeita, joiden myynnistä tulleilla tuloilla ostin taas Ilvesjoen yhteismetsästä osuuksia”, Tasanko kertoo.

Tasanko on yhdessä sukunsa kanssa tuon yhteismetsän isoin osakas yhteensä yli 300 hehtaarin metsäpalstoilla.

Metsäkauppoja männikköikimetsästä hierottiin myös ely-keskuksen kanssa.

”Yritin, että he lunastaisivat koko alueen, mutta ne kaupat jäivät jumiin.”

Rauhoitukseen vaikka ilmaiseksi

Jos muu ei metsikön kanssa auta, antaa Tasanko palstansa valtiolle rauhoitettavaksi vaikka ilmaiseksi. Hän pitää tärkeänä, että täysin luonnontilaisia metsikköjä jää muistoksi myös jälkipolville.

”On tärkeää, että sinne tänne jää vanhoja metsiä.”

Tasanko katselee järeitä petäjiä ja käy muistelemaan, millaiselta metsikkö nuorena poikasena ohi ajellessa näytti. Se kävi Tasangolle tutuksi, koska syntyjään Myrkyn kylästä kotoisin oleva mies kulki sen ohitse päivittäisillä koulumatkoillaan kolmannesta vuosiluokasta alkaen.

Vuonna 1937 syntynyt mies ei osaa olla paikoillaan vieläkään, sillä hän vastaa 75 lypsylehmän ja viitisenkymmenen nuorkarjayksilön käsittävän maatilan paperitöistä ja narujen hyppysissä pitämisestä. Omaa peltoakin löytyy 160 hehtaaria.

”Tilalle tuli 1981 Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen makuuparsipihatto”, Tasanko kertoo.

Käytännön työt tuolla tilalla hoitaa pari ukrainalaisveljestä. Lypsävien maito päätyy Kurikan Jalasjärvellä toimivalle Juustoportille.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.