”Metsään.fi-palvelun mukaan metsissäni olisi nyt 3 500 kuutiota päätehakattavaa puustoa. Todellisuudessa metsiä on uudistettu etupainotteisesti ja päätehakattavaa puustoa on mielestäni korkeintaan 500 kuutiota”, kuvailee Metsälehden haastattelema savonlinnalainen metsänomistaja.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka avoin metsävaratieto voi antaa harhaanjohtavan käsityksen metsätilan taloudellisesti järkevistä hakkuumahdollisuuksista.

Avoin metsävaratieto on Suomen metsäkeskuksen tuottamaa kuviokohtaista tietoa metsien kasvupaikasta, puustosta, toimenpidemahdollisuuksista ja luontokohteista, jota metsänomistaja voi tarkastella esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa. Avoimeen metsävaratietoon on pääsy kenellä tahansa, joten esimerkiksi metsäyhtiöt tai pankit voivat käyttää tietoja markkinoinnissaan.

”Metsävaratietojen pohjalta minuun on jo aiemmin ottanut yhteyttä pankki, joka ehdotti päätehakkuiden tekemistä ja rahojen sijoittamista metsärahastoon”, metsänomistaja ihmettelee.

Hänen mukaansa hakkuissa ei olisi ollut järkeä, sillä puusto oli pääasiassa noin 50-vuotiasta kuivahkon kankaan männikköä.

”Suurin osa puusta olisi ollut vielä kuitupuuta ja paras arvokasvuvaihe edessäpäin. Metsävaratiedon pohjalta pystyy mielestäni jymäyttämään metsänomistajaa, joka ei ole perehtynyt metsäasioihin.”

Metsävaratieto ei korvaa metsäsuunnitelmaa

Metsätietopäällikkö Raito Paananen Metsäkeskuksesta muistuttaa, että Metsään.fi-palvelun metsävaratieto ei ole sama asia kuin metsäsuunnitelma.

”Palvelussa kunkin metsikkökuvion toimenpide-ehdotukset tuotetaan laskennallisesti suoraan puuston ja kasvupaikan perusteella metsänhoitosuosituksiin perustuen, eikä niissä huomioida metsätilan kokonaisuutta.”

Tämä tarkoittaa, että jos metsätila sisältää metsävaratiedon mukaan pelkästään uudistuskypsää metsää, ehdotetaan Metsään.fi:ssä kaikkia kuvioita uudistettaviksi. Uudistamisläpimitta voi täyttyä hoidetuissa ja nopeasti järeytyneissä metsissä, vaikka puusto olisi vasta 50-vuotiasta ja hyvässä arvokasvuvaiheessa.

”Palvelussa ei ole myöskään kehitysennusteita siitä, miten tilan metsävarat kehittyvät, jos niitä hoidetaan ja hakataan ehdotusten mukaisesti.”

Metsäkeskus suositteleekin aina ehdotettujen toimenpiteiden oikeellisuuden tarkistusta maastossa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, sekä metsäammattilaisen avun käyttämistä puukaupassa, tila-arvioissa ja muissa merkittävissä taloudellisissa päätöksissä.

Ilmiö tuttu metsänhoitoyhdistykselle

Savonlinnalaisen metsänomistajan kuvailema ilmiö on tunnistettu myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Metsänomistajilta on saatu asiaan liittyviä yhteydenottoja.

”Hakkuita voidaan markkinoida metsävaratietojen pohjalta, joita ei ole tarkastettu maastossa. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että juuri harvennettuja metsiä hakataan aukoksi”, sanoo metsäasiantuntija Vesa Laukkanen.

Laukkanen näkee, että avoimesta metsävaratiedosta on tullut puunostajille markkinointityökalu, joka voi johtaa metsänomistajan kannalta huonoon lopputulokseen.

”Ostaja voi kertoa metsänomistajalle, että Metsäkeskuksen metsävaratieto ehdottaa kohteelle avohakkuuta, vaikka arvokasvu olisi metsässä kiivaimmillaan. Jos metsänomistaja ei ole valveutunut metsänsä suhteen, niin hän saattaa tarttua ostajan ehdotukseen”, Laukkanen harmittelee.

Metsänhoitoyhdistysten Omametsä-sovelluksen kehittämistä vetävä Juha Laitinen metsänhoitoyhdistysten palvelutoimistosta tunnistaa Laukkasen esille nostamat ongelmat. Omametsä-sovelluksessa hyödynnetään myös avointa metsävaratietoa, jos metsänomistajalla ei ole tuoretta metsäsuunnitelmaa.

”Metsänomistajalle on aina kerrottava, pohjautuvatko ehdotukset avoimeen metsävaratietoon vai metsäsuunnitelmaan.”

Avoin metsävaratieto

• Metsäkeskuksen laserkeilaamalla keräämää kuviokohtaista puustotietoa.
• Saatavilla avoimesti sähköisessä muodossa metsätietolain perusteella.
• Metsänomistaja voi tarkastella omia tietojaan Metsään.fi-palvelussa.
• Avoimen metsä- ja luontotiedon yhteydessä ei luovuteta metsänomistajien henkilö- tai yhteystietoja.
• Ei huomioi metsänomistajan tavoitteita tai metsätilan hakkuumahdollisuuksia kokonaisuutena.
• Metsänomistaja voi antaa metsäalan toimijoille luvan metsävaratietojensa siirtoon esimerkiksi yrityksen tarjoamaan verkkopalveluun.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.