1. Mitä metsien monitorointi tarkoittaa?
Komission tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää metsätiedon keruuta sekä luoda maantieteellisesti tarkka järjestelmä metsäyksiköiden tasolla. Toistaiseksi ei ole selvää, tarkoittaako tämä esimerkiksi metsikkökuvioittain tai metsätiloittain kerättävää paikkatietoa metsistä.
Metsätiedon yhdenmukaistaminen on ollut Suomen tavoitteena jo pitkään.
2. Mitä tietoja EU metsistämme haluaa?
Komission monitorointiehdotuksessa on lueteltu parikymmentä indikaattoria, jotka metsistä pitäisi kerätä. Monet niistä ovat sellaisia, joita jo nyt kerätään Suomessa. Indikaattorit kuvaavat muun muassa metsäpinta-alaa sekä puuston määrää ja kasvua.
3. Edellyttääkö monitorointiasetus uusien tietojen keräämistä?
Monitorointi edellyttää esimerkiksi vanhojen metsien kartoittamista. Sitä varten voidaan tarvita lisää maastotöitä, joista tulee lisää kustannuksia. Monitoroinnin tuloksena syntyy uusi, kolmas metsätietopalikka Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien inventointitiedon ja Metsäkeskuksen tuottaman avoimen metsätiedon rinnalle.
4. Onko metsänomistajien syytä olla huolissaan?
Komissio on arvioinut, ettei monitoroinnista aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille. Yleisellä tasolla Suomi ei suhtaudu kriittisesti metsätiedon keruun yhtenäistämiseen, mutta kannamme huolta siitä, että monitorointi voidaan tehdä järkevästi ja päällekkäistä työtä välttäen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Näpit irti eu-meidän yksityisistä metsistämme.Anna pirulle pikkusormi vie kohta koko käden.
Miksi juuri meidän metsämme ovat juuri kiinnostuksen kohde.Eikö euroopassa olisi monitorointia ihan omisa an osin hävitetyissä metsissään.
Moniin metsiin siellä ei ulkopuolisen sallita luvatta liikkua.
Ai,että meille eduksi.Se on syötti jolla saadaan lisää ulkopuolista kontrollia metsiimme.
Ei meidän tarvitse yhtään pokkuroida vieraille millaista ja miten ne täällä kasvavat suhteessa naapurin metsiin.
Mitä hyötyä Komissiolla on siitä, että se tietää jonkun yksityisen metsänomistajan puiden koot ja lukumäärän? Ei voi puuttua yksityiseen omistusoikeuteen. Olisi siinä suojatyöpaikkoja kohtalaiselle määrälle Brysselin virkamiehiä, jotka pitäisivät kirjaa jokaisen suomalaisen metsänomistajan puista.
Eikö todellakaan Komissiolla ole muuta hommaa.
Jos Suomeen tulisi uusi tietokanta, niin sehän merkitsisi jo nyt hurjaa vauhtia velkaantuvalle Valtiolle lisämenoja, kun niitä päinvastoin pitäisi karsia.
Ilmeisesti komissio pitää suomalaisia metsänomistajia idiootteina.
-ei kannata huolestua, monitorointi ei aiheuta metsänomistajalle kustannuksia. Entäpä sitten kun tuloksia sovelletaan!?
”monitorointi edellyttää vanhojen metsien kartoittamista.”
En voi hyväksyä lainkaan ajatuksia metsien monitoroinnista. Se loukkaa syvästi yksityisomistusta ja periaatteellisissa lähtökohdissaan.
Kyse on uhan samasta asiasta kuin siinä, että EU saisi käyttöönsä kansalaisten yksityiset pankkitili- ja omaisuustiedot. Mielestäni Suomessa asia tulee viedä perustuslaillisuuden tutkintaan.
Kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu, jos metsänomistajien tiedot menevät EU:lle, mutta pankkitili- ja muut omaisuus tiedot eivät mene EU:lle.
Edelleen on hyvin vaarallista, että EU saa tietoa, mitä suurella todennäköisyydellä tulee myös käyttämään yksityismetsänomistajia vastaan.
Haluan nyt mahdollisimman monien metsänomistajien heräävän vaaran edessä ja ottavan yhteyttä ministereihin ja meppeihin ja tuomaan uhkakuvan esille myös EU-vaalien alla.
Nyt ei pidä olla naiivi ja sinisilmäinen.
Riittää, että metsänomistajat tietävät omia metsiään koskevat asiat.