Uutta metsätalouden tukijärjestelmää, metkaa, jouduttaneen odottamaan vuoteen 2024. Sen sisältökin voi vielä muuttua.
Metka korvaa nykyisin käytössä olevan kemera-tukijärjestelmän. Tämänhetkisen luonnoksen mukaan tuen hakeminen taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon helpottuu. Metka maksetaan jälkirahoitteisena de minimis -tukena, joten tuen saamiseksi riittää ilmoitus tehdystä työstä. Muissa työlajeissa tarvitaan jatkossakin ennalta tehty tukihakemus.
Taimikoiden ja nuorten metsien hoitotueksi ehdotetaan 200 euroa hehtaarilta. Varhaisperkauksilla se tarkoittaisi nykyistä parempaa tukea.
Pienpuun korjuuta ei metkassa enää tuettaisi. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson hämmästelee linjausta.
”Tuella on korjattu vuosittain lähes kaksi miljoonaa kuutiota energiapuuta. Nyt valtaosa siitä korvautunee tuontipuulla ja paremmilta leimikoilta korjatulla ainespuulla.”
Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Niina Riissasen mukaan energiapolitiikan ohjauskeinojen, kuten päästökaupan ja turveveron, ennakoidaan parantavan puupolttoaineiden kilpailukykyä.
Pienaukot tuen piiriin
Taimikoiden ja nuorten metsien tukikelpoisuus perustuu jatkossa puuston pituuteen. Tukea on tarjolla 0,7–12-metrisille puustoille.
Tukikohteen vähimmäisalaksi ehdotetaan hehtaaria. Se voisi koostua useista kuvioista. Kuvioiden vähimmäispinta-alaa ei rajata, jotta myös pienaukkojen taimikot saadaan tuen piiriin.
Nykyisin tuetaan vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita. Varhaisperkaushankkeiden vähimmäiskoko on hehtaari ja nuoren metsän hoitokohteiden kaksi hehtaaria.
Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Aki Hostikan mukaan metkatuen voi saada samalle taimikolle kaksikin kertaa, jos vesakoituminen on voimakasta.
Kunnostustuki tiekunnille
Metsäteiden kunnostustuet maksetaan jatkossa tiekunnille. Se helpottaa hankkeiden koostamista, kun jokaiselle tien osakkaalle ei tarvitse erikseen tehdä tukihakemusta.
Metsänomistajien kannalta muutoksen vaikutukset jäävät vähäisiksi.
”Osakkaat eivät jatkossa voi vähentää arvonlisäveroa, mutta tuki maksetaan arvonlisäverollisten kustannusten mukaan. Loput kulut voi vähentää verotuksessa”, muistuttaa Metsäkeskuksen tieasiantuntija Timo Pisto.
Metsäojien kunnostusta metkassa ei enää tueta. Menetys ei liene suuri, koska metsänomistajien into ojituksiin on romahtanut.
Metkaan luodaan uusi tukimuoto suometsien käytön kokonaissuunnittelulle.
Lahopuusta parempi korvaus
Ympäristötukiin esitetään laajennusta, jonka mukaan suojeltavien alueiden vaurioituneesta ja lahosta puusta maksettaisiin suurempi korvaus kuin mitä niiden markkina-arvo on. Tämä voisi vauhdittaa paloalojen ympäristötukisopimuksia.
Myös kulotukseen voi jatkossa saada tukea. Tueksi ehdotetaan 2 000–2 500 euroa hehtaarilta. Lisätukea saa, jos jättää kulotusalalle puita yli 20 kuutiota hehtaarille.
Metsätalouden lehtori Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta arvioi, ettei kulotusmäärien lisääminen ole helppoa.
”Pelkkien säästöpuuryhmien polttamisella ei saavuteta samanlaisia ekologisia hyötyjä kuin hakkuualojen kulotuksella.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
