Tarjontaa enemmän, kauppoja vähemmän

Elokuu oli metsätilamarkkinoilla heinäkuuta vilkkaampaa aikaa sikäli, että uusia tilastokelpoisia kohteita tuli myyntiin selvästi enemmän eli 128. Sen sijaan kauppoja vahvistettiin vähemmän, vain 75.

Seurannassani on nyt tänä vuonna myyntiin pantuja kohteita 1 177 ja toteutuneita kauppoja ominaisuustietoineen 802. Molemmat luvut ovat hieman vastaavia viimevuotisia arvoja suurempia.

Tänä vuonna on erikoisen paljon tullut kohteita myyntiin Pohjanmaan maakunnassa, peräti 56. Kohteet ovat keskimäärin pienempiä kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, ja Pohjanmaan hintataso on näihin kahteen verrattuna korkeampi.

Kainuu johtaa selvästi tilastoni kolmea ensimmäistä saraketta UPM:n myyntien ansiosta. Sijoittajat ostivat elokuulla edelleen runsaasti yhtiön metsämaita. United Bankers -varainhoitoyhtiö osti Kainuusta 13 kohdetta, joissa oli metsämaata 932 hehtaaria ja kauppahinnat yhteensä noin 1,9 miljoonaa. Lisäksi UB-yhtiö osti Pohjois-Savosta 266 hehtaaria kauppahinnan ollessa liki miljoona euroa. Myös OP-metsänomistajarahasto osti UPM:ltä Kainuusta kaksi kohdetta, metsämaata 1 046 hehtaaria ja maksoi niistä noin 1,9 miljoonaa.

Tilastoni keskiluvut ovat pysyneet lähellä edellisen katsauksen lukuja. Erikoista oli se, että viimeisen sarakkeen kertoimet nousivat kuudessa maakunnassa ja pysyivät samana neljässä. Nousun syynä olivat yksittäiset kovalla hinnalla tehdyt kaupat. Esimerkiksi Satakunnassa 46 hehtaarin suuruisen tilan kaupassa summa-arvo ylitettiin liki 50 prosentilla.

Muita havaintoja

Metsätilojen ominaisuudet vaihtelevat paljon eikä kahta samanlaista ole. Tämä tekee hintavertailusta vaikeaa. Esimerkiksi Utajärvellä on kaupan tila, jossa on metsämaata 22 hehtaaria ja puuta 130 kuutiometriä. Toista päätä edustaa tila Liperissä, jossa on metsämaata kymmenen hehtaaria ja puuta 2 850 kuutiometriä.

Sähköinen kaupankäynti yleistyy vähitellen. Esimerkiksi Metsähallitus tekee vuosittain noin 500 kiinteistökauppaa ja tänä vuonna noin 50 kauppaa on vahvistettu sähköisesti. Laatumaan verkkosivuilta löytyy tästä aiheesta kuopiolaisen myyntineuvottelijan Juha Huttusen hauska kirjoitus ”Salopalstan kauppa sähköisesti”.

On jälleen kerran todettava, että myyntikohteiden tila-arvioiden laatu vaihtelee luvattoman paljon. Kävin elokuun alussa katsomassa isohkoa myyntikohdetta Etelä-Savossa. Arvion noin 23 hehtaaria puustoisimpia kuvioita. Esitteen mukaan kuvioilla piti olla puuta yhteensä 4 941 kuutiometriä, mutta oma näkemykseni oli 4 063 kuutiota. Kaikilla tarkastamillani kuudella kuviolla oli mielestäni vähemmän puuta kuin mitä arviokirjaan oli merkitty.

Puumäärien arvioinnin ohella pitää tarkastella myös hinnoittelua. Edellä mainitulla kohteella oli esimerkiksi varttuneen männikön kuvio, jonka iäksi oli merkitty 31 vuotta, keskipituudeksi 16 metriä, puumääräksi 239 kuutiometriä, männyn tukkiosuudeksi 16 prosenttia ja odotusarvokertoimeksi 2,4. Näillä luvuilla oli saatu hehtaarin arvoksi peräti 12 100 euroa. Arvolaskelma on pielessä, koska puuston määrä oli arvioitu liian suureksi ja puuston ikä liian pieneksi.

Metsätilakaupassa esiintyy asuntokaupan tavoin myös ns. hiljaista myyntiä. Kaikki metsäänsä myyvät eivät halua julkisuutta. Välittäjillä on yleensä tiedossa aktiivisia ostajia, joille kohdetta voidaan näissä tapauksissa tarjota.

Viimeisen sarakkeen kerroin on toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.