Maanmittauslaitoksen tänään julkaiseman kiinteistökauppatilaston mukaan kovin ralli metsäkaupoissa näyttää päättyneen. Tilasto kattaa kaikki kiinteistökaupat tammikuun alusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla jaksolla.
Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä on poiminut aineistosta yli kymmenen hehtaarin metsätilojen kaupat ja verrannut niitä aiempien vuosien vastaaviin lukuihin.
Kauppamäärät ovat parissa vuodessa laskeneet lähes viidenneksen. Edellisvuonna yli kymmenen hehtaarin metsäkiinteistöjä myytiin 1 960 kappaleita, viime vuoden tammikuusta syyskuun puoliväliin 1 750. Tänä vuonna vastaavalla jaksolla kauppoja tehtiin vain 1 600.
Hintaralli hiipumassa
Myös metsämaan hintaralli näyttää hiipuneen. Edellisvuodesta viime vuoteen metsän reaalihinta vielä kohosi. Tänäkin vuonna metsän keskimääräiset hehtaarihinnat nousivat, mutta vain inflaatiota vastaavasti, siis vajaat yhdeksän prosenttia.
”Reaalihintojen kohoaminen näyttää siis päättyneen”, Ärölä sanoo.
Hän huomauttaa, että metsämaiden nimellishinta on korkeammalla kuin kertakaan vuonna 1982 alkaneen kiinteistökauppojen tilastoinnin. Keskimäärin metsähehtaarista maksettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa reilut 4 200 euroa hehtaarilta, viime vuonna vastaava hinta oli 3 900 euroa.
Kalleimmat metsähehtaarit kaupattiin Varsinais-Suomessa, siellä keskihinta kohosi yli 6 500 euroon hehtaarilta. Halvimmat löytyivät odotetusti Lapissa, jossa hehtaarin sai 1 400 eurolla.
”Lapin osalta hintatilasto kattaa kaikki metsätalousmaan kaupat, joten mukana on myös huonotuottoisia alueita”, Ärölä sanoo.
| Lkm | Hinta €/ha, keskiarvo | Muutos, määrä | Muutos, hinta | |
| Uusimaa | 25 | 5 456 | -3,8 % | |
| Varsinais-Suomi | 39 | 6 564 | 11,4 % | 5,2 % |
| Satakunta | 47 | 5 135 | 23,7 % | 9,4 % |
| Kanta-Häme | 20 | 6 496 | -4,8 % | |
| Pirkanmaa | 81 | 6 357 | 9,5 % | 9,5 % |
| Päijät-Häme | 19 | 6 139 | -51,3 % | |
| Kymenlaakso | 46 | 5 347 | 4,5 % | 17,4 % |
| Etelä-Karjala | 60 | 5 787 | 5,3 % | 13,9 % |
| Etelä-Savo | 122 | 6 056 | 16,2 % | 7,2 % |
| Pohjois-Savo | 141 | 5 063 | -16,1 % | 8,1 % |
| Pohjois-Karjala | 155 | 5 249 | -25,1 % | 11,1 % |
| Keski-Suomi | 140 | 5 178 | -7,3 % | 1,3 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 114 | 3 664 | 34,1 % | 9,2 % |
| Pohjanmaa | 56 | 3 886 | -3,4 % | 4,6 % |
| Keski-Pohjanmaa | 22 | 3 231 | -26,7 % | |
| Pohjois-Pohjanmaa | 241 | 2 252 | -9,4 % | 2,6 % |
| Kainuu | 105 | 2 475 | -10,3 % | -5,4 % |
| Lappi | 158 | 1 401 | -29,1 % | -0,4 % |
| Ahvenanmaa | 2 | – | ||
| Koko maa | 1 593 | 4 218 | -9,0 % | 8,7 % |
Tammikuun alun ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana tehtiin metsäkauppoja vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tilasto kattaa kaikki yli kymmenen hehtaarin puhtaat metsämaan kaupat. Lähde: Maanmittauslaitos.
”Meidän metsämme eivät kiinnosta rahastoja”
Vastoin yleistä suuntausta Etelä-Pohjanmaalla metsätiloja on ostettu ja myyty poikkeuksellisen ravakasti. Tammikuun alun ja syyskuun 15. päivän välillä maakunnassa tehtiin 114 yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppaa.
”Määrä on kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna”, Ärölä sanoo.
Ärölä ei osaa selittää, mistä Pohjanmaan vilkas metsäkauppa johtuu. Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Pasi Lahti arvelee, että korkeista kantohinnoista juontuvat hyvät metsämaan hinnat ovat tuoneet runsaasti tiloja myyntiin – myös ostotarjouksia tarjolla oleviin kohteisiin on tullut hyvin.
”Maataloudessa tilakokoa on kasvatettu pitkään. Pyrkimys on ollut entistä tehokkaampiin tilakokonaisuuksiin. Pohjanmaalla on runsaasti myös aktiivisia metsänomistajia, jotka haluavat tehostaa metsätaloutensa tilakokoa kasvattamalla”, Lahti sanoo.
Hänen mukaansa kilpailu maakunnan metsätilakaupoissa käydään pääosin paikallisten metsänomistajien kesken.
”Täkäläinen tilarakenne on sellainen, etteivät rahastot ja sijoittajat ole juuri kiinnostuneet meidän metsistämme. Esimerkiksi täällä tyypillisille pitkille kapeille metsäpalstoille voisi ulkopuolisen olla vaikea saada kunnon tuottoa toisin kuin vaikkapa naapurina olevan metsänomistajan.”
Lahden mukaan Etelä-Pohjanmaalla myös kuolinpesien osuus metsien omistuksessa on tavallista suurempi. Niiden purkaminen on osaltaan voinut lisätä myyntiin tulleiden metsäkiinteistöjen määrää.
Myyntikohteissa ei isoja muutoksia
Kaupattujen metsätilojen koossa ja puuston rakenteessa ei ole merkittäviä muutoksia viime ja tämän vuoden välillä, jotka esimerkiksi kertoisivat muutoksista suursijoittajien toimissa.
Viime vuoden tammi-syyskuussa myytyjen metsätilojen keskimääräinen koko oli 38 hehtaaria, nyt reilut 34 hehtaaria, kun kaikki yli kymmenen hehtaarin tilakaupat lasketaan mukaan koko maassa.
”Myöskään tilojen puuston rakenteessa ei ole havaittavissa sanottavia muutoksia. Esimerkiksi puuston keskitilavuus ja tukkiprosentti ovat samaa luokkaa”, Ärölä sanoo.
Kaupan kohteena olevien metsätilojen puuston rakennetta Ärölä on selvittänyt Metsäkeskuksen metsävaratiedon ja Hannu Liljeroosin hintaseurannan avulla. Tiedot kaupatuista metsistä Maanmittauslaitos saa kaupanvahvistajien välityksellä eivätkä tiedot sisällä puustomääriä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.