Mitä pienempi metsätila on, sitä harvemmin sieltä myydään puuta, selviää Suomen metsäkeskuksen Metsälehdelle keräämästä aineistosta.

Jos tarkastellaan alle kymmenen hehtaarin suuruisten yksityisomistuksessa olevien metsätilojen yhteispinta-alaa, siitä alle 40 prosentista on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana tehty metsänkäyttöilmoitus. 10–30 hehtaarin suuruisilla tiloilla vastaava osuus on lähes 70 prosenttia, 30–200 hehtaarin suuruisilla tiloilla yli 80 prosenttia ja yli 200 hehtaarin suuruisilla tiloilla yli 90 prosenttia. Metsänkäyttöilmoitus tehdään, kun metsätilalla suunnitellaan hakkuita.

Sellaisilla alle kymmenen hehtaarin suuruisilla metsätiloilla, joilla metsänkäyttöilmoitus on tehty, on ilmoituksen teosta keskimäärin vajaat neljä vuotta. 10–50 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla edellinen metsänkäyttöilmoitus on tehty keskimäärin 2,5 vuotta sitten, 50–500 hehtaarin suuruisilla tiloilla noin puolitoista vuotta sitten ja yli 500 hehtaarin suuruisilla tiloilla vajaa vuosi sitten.

Sijainti vaikuttaa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen arvioi, että siihen, miten usein erikokoisilta metsätiloilta myydään puuta, vaikuttaa se, mikä on puukaupan järkevä koko. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan puuta myyneiden metsänomistajien puukaupan koko oli keskimäärin 620 kuutiometriä vuodessa.

”Puunostajien kiinnostus kasvaa, jos myytävä määrä on vähintään muutama sata kuutiometriä. Päätehakkuusta saattaa Etelä-Suomessa kertyä 300 kuutiometriä puuta hehtaarilta. Ensiharvennuksissa sellainen puumäärä voi edellyttää jo kymmentä hehtaaria. Eipä siinä pienellä tilalla kovin usein puukauppaa tehdä. Isommilla tiloilla vastaavat lukemat on helppo saavuttaa vaikka vuosittain”, Leppänen sanoo.

Tämä näkyy myös Metsäkeskuksen aineistossa: mitä pienemmästä metsätilasta on kyse, sitä suurempi on metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetun hakkuun pinta-alan osuus koko metsätilan pinta-alasta. Esimerkiksi alle kymmenen hehtaarin tiloilla suunnitellut hakkuut ovat kattaneet keskimäärin 60 prosenttia metsätilan pinta-alasta. 30–200 hehtaarin tiloilla vastaava osuus on 30–36 prosenttia.

Aineistosta näkyy, että myös metsätilan maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, miten usein puuta myydään. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, missä jouto- ja kitumaiden osuus metsätalousmaasta on suuri, on metsänkäyttöilmoitus tehty alle 80 prosentilta metsätilojen pinta-alasta. Etelä-Savossa, missä kasvupaikat ovat reheviä, osuus on yli 90 prosenttia.

Pienillä tiloilla merkitystä

Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntijan Yrjö Niskasen mukaan merkittävää on myös se, miten paljon eri pinta-alaluokissa on metsää. Esimerkiksi alle kymmenen hehtaarin tilojen yhteispinta-ala on noin 830 000 hehtaaria, joten siitä noin 500 000 hehtaaria on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana jäänyt puukaupan ulkopuolelle.

Lähes neljännes yksityismetsistä – noin kolme miljoonaa hehtaaria – kuuluu pinta-alaluokkaan 50–100 hehtaaria. Siitä noin 420 000 hehtaaria on jäänyt puukaupan ulkopuolelle.

”Yksityismetsistä noin kymmenen miljoonaa hehtaaria eli noin 80 prosenttia on ollut puukaupallisen tarkastelun kohteena viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Puukauppaan osallistumattomasta alasta noin puolet on ollut alle 30 hehtaarin omistuksia. Alueellisesti puolet osallistumattomasta alasta tulee Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista”, Niskanen summaa.

Metsäkeskuksen aineisto kattaa 1.1.2015–23.3.2023 tehdyt metsänkäyttöilmoitukset.

Artikkelin viimeisessä kappaleessa on muutettu kuutiometrit hehtaareiksi 24.4.2023.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.