Jos saat metsää lahjaksi, joudut maksamaan saannosta veroa perintö- ja lahjaverolain mukaan. Samoin menetellään, jos saat metsän perintönä.
Maksettava vero määräytyy omaisuuden arvon sekä lahjanantajan tai perinnönjättäjän ja saajan sukulaisuussuhteen mukaan. Kevyemmin verotettavaan veroluokkaan I kuuluvat lähiomaiset ja raskaammin verotettavaan veroluokkaan II muut sukulaiset ja vieraat.
II veroluokan mukaan määräytyvä lahja- tai perintövero kirpaisee noin kaksi kertaa rankemmin kuin I veroluokassa. Näin käy valmisteilla olevan perintö- ja lahjaverokevennyksen jälkeenkin.

Ensi vuonna muuttuu

Hallitus aikoo keventää perintö- ja lahjaverotusta ensi vuoden alusta lukien. Muutos koskee 1.1.2017 jälkeen tehtyjä luovutuksia. Jos kevennys toteutuu suunnitellussa muodossa, se tuo etua erityisesti I veroluokassa tapahtuviin, isojen omaisuuksien luovutuksiin.
Perintöverotus säilyy edelleen pääsääntöisesti kevyempänä kuin lahjaverotus, paitsi hyvin arvokkaissa omaisuuksissa.
Sekä perinnön että lahjan verottamista varten on säädetty omat, progressiiviset veroasteikkonsa. Perintöveroasteikko on perinteisesti ollut hieman kevyempi kuin lahjaveroasteikko, mikä ei suoranaisesti tue elinaikana tehtäviä luovutuksia.

Jopa viidenneksen kevennys

Yleistäen voi todeta, että mitä suurempi metsäomaisuus, sen enemmän veroasteikon muutos vaikuttaa.
Kaikkein merkittävin kevennys tulee olemaan yli miljoonan euron omaisuuksien lahjoituksissa I veroluokassa. Tällöin lahjan saajana voi olla luovuttajan lapsi, ottolapsi ja näiden rintaperilliset, aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos hänellä on yhteinen lapsi lahjoittajan kanssa tai jos hän on ollut lahjoittajan kanssa aiemmin avioliitossa. Lahjansaajalle maksettavaksi tuleva lahjavero kevenee yli 20 prosenttia.

Veijo lahjoittaa Pohjois-Karjalassa sijaitsevan 1 500 hehtaarin metsätilan lapselleen. Metsän arvo on 4 350 000 euroa. Jos lahja annetaan tänä vuonna, lapsi joutuu maksamaan 831 770 euroa lahjaveroa. Ensi vuonna annettavan lahjan lahjavero olisi tämän hetken tiedon mukaan 635 800 euroa.

Myös isojen perintöjen saajat hyötyvät veroasteikon muutoksesta enemmän kuin pienet perijät.
Jos edellisen esimerkin Veijolta jäisi metsä perintönä lapselle ensi vuonna, olisi perintöverotus ainoalle lapselle 721 200 euroa, kun se tänä vuonna olisi 829 500 euroa. Kevennystä tulisi noin 13 prosenttia.
Jos siis suunnittelet metsän lahjoittamista, se kannattaa siirtää ensi vuoteen.

Verokarhu puree sisaria

En tiedä, miten suurella osalla metsänomistajista ei ole lapsia tai puolisoa, mutta tiedän, että heitä on lukumääräisesti monia. Uskon, että lapseton metsänomistaja kokee usein sisaret ja sisarten lapset läheisiksi omaisikseen ja siten myös mahdollisiksi omaisuuden saajiksi sukupolvenvaihdosta harkittaessa.
Perintö- ja lahjaverolaissa sisaret ja sisarten lapset kuuluvat II veroluokkaan muiden vieraiden kanssa. Tässä veroluokassa lahjoituksen verorasitus nousee niin suureksi, että metsän lahjoittaminen johtaa joko välittömiin ylihakkuisiin, säästöjen tyhjentämiseen tai velkaantumiseen. Tilanne ei varmasti houkuttele metsänomistajaksi.

Myös Ahdilla on Pohjois-Karjalassa metsää 1 500 hehtaaria. Hänellä ei ole lapsia, joten hän harkitsee lahjoittavansa metsät sisarensa lapselle. Metsän arvo on 4 350 000 euroa. Jos lahja annetaan tänä vuonna, sisaren lapsi joutuu maksamaan lahjaveroa 1 531 240 euroa. Ensi vuonna annettavan lahjan lahjavero olisi tämän hetken tiedon mukaan 1 454 450 euroa. Kevennys olisi vain 5 prosenttia.

Jos perintö- ja lahjaveroasteikkojen muutos menee läpi, jäävät avopuolisot, sisaret ja sisarten lapset metsän omistusjärjestelyissä edelleen mopen osalle.

Tuloverolaki huomioi sisaret

Sisarten välinen sukulaisuussidos on otettu huomioon tuloverolaissa. Metsätilan myynnistä saatua luovutusvoittoa verotetaan tuloverolain mukaan. Luovutusvoitto on myyjälle varovapaata tuloa, jos ostaja on lähiomainen ja muutkin ehdot täyttyvät.
Tässä lähiomaiseksi katsotaan tuloverolakia siteeraten ”joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa”.
Veroton luovutusvoitto ja metsätilan kaupasta syntyvä metsävähennys tekevät usein tilakaupasta sukulaisten kesken paljon lahjoitusta houkuttelevamman.
Mutta edelleen sisarten lapset rinnastuvat täysin vieraisiin. Jos ostajana on sisaren lapsi, ei myyjä saa luovutusvoittoa verovapaana. Näin ollen luovutusvoiton verovapauskaan ei erityisesti tue metsien siirtämistä nuoremmalle polvelle, jos metsänomistaja itse on lapseton.

Luvassa myös lahjavähennys

Hallitus valmistelee myös lahjaverovähennystä. Se tulisi voimaan ensi vuoden alusta ja koskisi metsätilojen lahjoituksia, joiden todellinen arvo ylittäisi tietyn laskennallisen arvon. Käytännössä tämä tarkoittaisi Etelä-Suomessa alimmillaan noin 25 hehtaarin tiloja ja Lapissa alimmillaan 100 hehtaarin tiloja.
Yleistäen voi sanoa, että mitä enemmän metsän saaja maksaa lahjaveroa, sitä enemmän hän saisi hyväkseen metsälahjavähennystä. Näin ollen vähennys hyödyttää erityisesti hyvin suuria tiloja, joilla on paljon hakkuumahdollisuuksia ja omistajia, jotka pystyvät ensin maksamaan lahjaveron muutoin kuin hakkuutuloilla.
Metsälahjavähennys tehdään nimittäin vasta tuloverotuksessa usean vuoden aikana samaan tapaan kuin metsävähennys, eli sitä mukaa, kun tuloa metsästä kertyy. Tuloa ei kerry, jos hakkuumahdollisuudet on pitänyt käyttää lahjaveron maksuun.
Metsälahjavähennys tehdään kaikkien muiden metsäverotuksen vähennysten jälkeen, joten nettotuloa saa kertyä aika reippaasti.
Selvää on, että vähennys vauhdittaisi puukauppaa. Epäselvää sen sijaan on, vauhdittaako vähennys myös lahjana toteutettavia sukupolvenvaihdoksia. Se jää metsänomistajien pähkäiltäväksi.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 7/2016

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.