Metsätietolain uudistamisprosessi on jälleen alkutekijöissään. Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Niemelä on vaitonainen sekä jatkon aikataulusta että sisällöstä.

”Asiaa valmistellaan. Hallituksen esitys mennee syksyyn”, hän sanoo.

Metsätietolaki säätelee Suomen metsäkeskuksen keräämän metsävaratiedon käsittelyä.

Metsäkeskus tuottaa metsistä sekä niin sanottua hilatietoa että kuviokohtaista tietoa. Hilatieto on 16 metrin levyisiltä ja pituisilta ruuduilta kerättyä tietoa, kuviotieto metsikkökuvioille hilatiedosta jalostettua tietoa. Hilatietoa metsäkeskus tuottaa kaikista metsistä, kuviotietoa yksityismetsistä.

”Hilatieto on raakadataa, josta puuttuvat toimenpide-ehdotukset. Ne lasketaan vasta kuvioille”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä.

Kuviotiedot ovat metsänomistajien saatavilla metsäkeskuksen metsään.fi-palvelussa. Metsänomistajat voivat palvelussa antaa metsäalan toimijoille luvan tarkastella metsiensä kuviotietoja.

Ratkaisua hilatiedosta

Lakiuudistuksen taustalla on hallitusohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa metsävaratietojen käyttöä sekä EU:n ympäristödirektiivi, jonka mukaan viranomaisten hallussa olevan ympäristötiedon on oltava julkisesti saatavilla.

Viimesyksyisen lakiesityksen luonnoksen mukaan hilamuotoiset metsävaratiedot olisivat olleet verkossa kaikkien saatavilla mutta kuviokohtaiset tiedot olisi luovutettu vain pyynnöstä.

Metsänomistajan mahdollisuus kieltää kuviotietojen kerääminen metsäkeskuksen tietokantaan osoittautui kuitenkin oikeudellisesti ongelmalliseksi.

MTK:n mukaan kuviokohtaisia metsävaratietoja ei saa julkaista ilman metsänomistajan lupaa. Ratkaisuksi se ehdottaa, että julkisin varoin tuotetaan jatkossa yksityismetsistäkin vain hilamuotoista tietoa.

”Erilaisia digitaalisia palveluja kehitetään koko ajan, joten olisi järkevää, että palveluntarjonta siirtyisi yksityisille toimijoille ja valtio huolehtisi perusinfrasta. Toki metsään.fi-palvelussa täytyy olla työkalut hilatiedon hyödyntämiseen”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Huolena metsään.fi

Metsäteollisuus ry:ssä ja Etämetsänomistajien liitossa MTK:n ehdotus ei saa kannatusta.

”Hilatietomaailmassa metsänhoitoyhdistykset ja suuret metsäyhtiöt saavat selvää kilpailuetua suhteessa metsäpalveluyrittäjiin sekä pieniin ja keskisuuriin sahoihin, koska heillä on paremmat resurssit ja yhteistyöverkostot hilatiedolla toimimiseen”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Salon mukaan kyse on ennen kaikkea metsään.fi-palvelun ja sen rinnalle rakentuvan sähköisen puukauppapaikan tulevaisuudesta.

”Näiden metsäpolitiikan helmien tuhoaminen tietoformaattiin liittyvien periaatteiden takia olisi suurin emämunaus, mitä metsäpoliittisesti on tehty vuosikymmeniin.”

Samoilla linjoilla on Etämetsänomistajien liiton hallituksen puheenjohtaja Rauno Numminen.

”En näe avoimuudessa suurta ongelmaa. Kuvion arvo ei saa olla avointa tietoa, mutta motit ja puulajit voi kyllä kertoa”, hän sanoo.

Katoava ongelma

Suomen metsäkeskuksen metsälainsäädännön johtavalla asiantuntijalla Janne Uitamolla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, pitäisikö kuviotietojen olla avoinna kaikille. Uitamon mukaan kuviotiedot voivat osittain olla henkilötietojen kaltaisia.

Uitamon mukaan ratkaisu saattaisi löytyä siitä, että kuviotietojen avoimuutta rajoitettaisiin siltä osin kuin tietoja on kerätty tilakohtaisen metsäsuunnittelun yhteydessä. Tilakohtaista suunnittelua tehtiin vuoteen 2012 asti.

Uitamo tosin ennakoi, että kuviotietojen avoimuuteen liittyvä sääntely voi pian menettää merkityksensä. Avointa metsävaratietoa löytyy verkosta jo nyt, ja tiedon keruun ja jalostuksen tekniikat kehittyvät koko ajan.

”Pian voidaan olla siinä tilanteessa, että pitkälle kuviotietoa vastaava tieto on jotain kautta joka tapauksessa saatavilla – ja nykyistä tarkemmin.”

Julkaistu Metsälehdessä 8/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.