Puunkorjaajien syyskausi käynnistyi vetisissä merkeissä, sillä elokuu oli huomattavasti tavanomaista sateisempi. Esimerkiksi Seinäjoella satoi elokuussa 176 millimetriä, lähes kolme kertaa keskimääräistä enemmän.

Keski-Pohjanmaalla märkyys on vaikeuttanut etenkin puunkuljetuksia metsäautoteiltä, mutta myös korjuuta.
”Muutamilta varastopaikoilta ajo on aloitettu puutavara-autoilla, mutta lopulta puut on jouduttu siirtämään ajokoneella kantavamman tien varteen. Useissa kesäleimikoissa korjuu on jouduttu jättämään kesken märkyyden vuoksi”, kuvailee koneyrittäjä Marko Uusitalo Kannuksesta.

Syyskuun alun kaivattu poutaisempi jakso on helpottanut tilannetta hieman.

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen korjuupäällikkö Eero Poikosen mukaan Keski-Suomessa puunkorjuu on sujunut kohtalaisen hyvin sateista huolimatta.
”Noin kolme neljännestä konekalustostamme on töissä normaalisti. Metsäautoteiden kantavuuden suhteen on sen sijaan ollut meilläkin ongelmia.”

Syksyn märkyyteen on osattu yhdistyksessä kuitenkin varautua. Puuta pyritään katkomaan sellaisten teiden varteen, joilta se saadaan varmasti pois.

Poikkeuksellista on, että märkä jakso alkoi nyt tavallista aiemmin.
”Yleensä kuljetusvaikeuksia on ollut loka-marraskuussa. Korjuun kustannukset kasvavat väistämättä, kun teille joudutaan ajamaan mursketta ja niitä lanataan tavallista useammin.”

Korkea ilmankosteus vaikuttaa myös tukkien säilyvyyteen.
”Etenkin mäntytukit sinistyvät nopeasti. Alle kahden viikon ikäisistä tukeista on saattanut löytyä sahalla sinistymiä.”

Uutta päällystettä
Viitasaarelaisen kuljetusyrittäjä Kimmo Villmanin mukaan tänä syksynä on koettu yllättäviä metsäautoteiden pettämisiä.
”Meiltä on kaatunut useampia peräkärryjä, kun tien runko on jostain syystä pettänyt. Olisiko korkea pohjaveden pinta osaltaan pehmittänyt teitä.”

Jos on metsäteillä pehmeää, ovat pikiteillä asiat menneet tänä kesänä parempaan suuntaan Äänekosken biotuotetehdashankkeen siivittäminä.
”Pohjoisessa Keski-Suomessa monet puunkuljetusten kannalta olennaiset tieosuudet ovat saaneet lopultakin kauan kaivatun uuden pinnoitteen”, Villman kertoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.