Metsänhoitoyhdistysten järjestämiin metsätaitokilpailuihin kaivataan lisää nuoria osallistujia. Viime vuonna SM-kilpailujen vajaasta 300 kilpailijasta vain 11 osallistujaa oli alle 19-vuotiaita.

”Metsätaitokilpailuissa metsänomistajat oppivat metsänhoitotöiden ajoittamista. Kilpailujen kautta nuoret voisivat oppia arvioimaan, mitä metsille kannattaa tehdä, sillä moni heistä on tulevaisuudessa varmasti itsekin metsänomistaja”, sanoo tuore metsätalousinsinööri Heli Hongisto.

Hongisto selvitti Lapin ammattikorkeakoululla tekemässään opinnäytetyössä, minkä ikäisille nuorille metsätaitojen opetusta kannattaisi tarjota, jotta saataisiin mahdollisimman moni kiinnostumaan aiheesta. Testiryhmät kerättiin paikallisista partiolaisista, ja työ toteutettiin yhdessä Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden kanssa.

Tulosten mukaan otollisin ikäryhmä on 10–12-vuotiaat. Hongisto sai myös 12–15-vuotiaita innostettua mukaan, mutta 15–17-vuotiaista ei lähtenyt enää ketään.

”Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat. Siihen vaikuttivat todennäköisesti myös muiden ryhmäläisten mielipiteet, sillä heidän ikäisensä eivät aina kehtaa lähteä yksin uuteen toimintaan.”

Puiden ikä kummastutti

Hongisto piti testiryhmille kurssit, joilla harjoiteltiin metsätaitokilpailujen tehtäviä. Lopuksi halukkaat saivat osallistua virallisiin metsätaitokilpailuihin, jonka radan Hongisto oli tehnyt itse.

Radalla on joka kerta samat 15 tehtävää, joihin lukeutuu pohjapinta-alan määrittämistä ja puuston tilavuuden arvioimista. Mukana on aina myös yksi leimauskohde, jossa pitää ratkaista, mitkä puut harvennuksessa kaadettaisiin ja mitkä jätettäisiin pystyyn.

Tehtäviä ei koettu vaikeiksi, mutta uutta asiaa tuli paljon. Erityisesti puiden ikä hämmästytti.

”Käytin nuoria yli 100-vuotiaassa männikössä, eivätkä he meinanneet uskoa, että puut ovat niin vanhoja. Samoin heitä ihmetytti, miten 12-vuotias nuori pystyi olemaan yhtä pitkä kuin 15-vuotias taimi.”

Metsäala trendikkääksi

Hongisto kertoo, että vaikka metsässä kulkeminen on tuttua nuorille, metsien taloudellinen puoli voi olla vieras. Hänen tarkoituksenaan oli metsätaitokisojen kautta esitellä metsäalaa ja vinkata koulutusvaihtoehdoista.

”Metsäala saatetaan kokea aika perinteiseksi. Miten se saadaan pysymään nuorten mielestä trendikkäänä, kun samaan aikaan kehitetään esimerkiksi pelialaa tai it-alaa? Metsäalalla on tulevaisuudessakin paljon työpaikkoja, ja olisi tärkeää, että nuoret hakeutuisivat sinne.”

25-vuotias Hongisto innostui itse metsäalalle juuri metsätaitokilpailujen kautta. Nykyään hän työskentelee Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana ja omistaa sukupolvenvaihdoksen myötä itsekin metsää kotipaikkakunnallaan Limingassa.

Hongisto suunnitteli myös tänä vuonna Limingassa pidetyn metsätaitokilpailun radan. Kilpailut pidettiin kesäkuussa, ja ilokseen hän havaitsi, että mukana oli viime kesältä tuttuja nuoria.

”Olisi hienoa, jos muutkin metsänhoitoyhdistykset innostaisivat nuoria mukaan metsätaitoilemaan”, Hongisto sanoo.

Julkaistu Metsälehdessä 13/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.