Sopisiko suomalainen metsäsuhde välimerellisen ruokavalion, argentiinalaisen tangon ja virolaisen savusaunan joukkoon? Metsämuseo Luston mielestä kyllä. Se näkisi mielellään suomalaisen metsäsuhteen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.

”Luettelossa olevista ilmiöistä vain kymmenen prosenttia liittyy luontoon. Meillä olisi siinä paljon annettavaa”, sanoo Luston vt. näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva.

Aihe on ajankohtainen, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö kerää parhaillaan ilmiöitä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon kansainväliseen luetteloon ehdotettavat ilmiöt valitaan tästä luettelosta.

Aikansa tuote

Mitä suomalainen metsäsuhde pitää sisällään? Karhunkorvan mukaan se tarkoittaa yksilön, yhteisön ja metsän vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen metsäsuhde – se ei edellytä kiinteää kontaktia metsään, vaan voi näkyä esimerkiksi mielipiteissä.

”Metsiin liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu on Suomessa vilkasta. Siitä huomaa, että suomalaisten metsäsuhde on vahva mutta myös moniarvoinen”, Karhunkorva sanoo.

Hänen mukaansa metsäsuhde myös muuttuu ajan kuluessa. Esimerkiksi 1950-luvulla ihmisten suhde metsään oli hyvin arkipäiväinen. Moni sai elantonsa metsästä, joten metsän merkitys arjessa ja taloudessa oli itsestään selvä.

”Nyt yhä harvempi saa elantonsa metsästä, mutta elämme silti ympäristössä, jossa metsäsuhde on läsnä. Istumme puisen työpöydän ääressä ja käytämme vessapaperia. Sitä ei vain hoksata, että siinä se metsäsuhde on.”

Metsäsuhteeseen kohdistuu Karhunkorvan mukaan myös uhkia. Kaupungistuminen ja digitalisaatio vieraannuttavat ihmisiä luonnosta.

”Toisaalta nyt on meneillään valtava biotalouden trendi, joka tuo jälleen uusia tapoja suhtautua metsään. Myös metsien merkitys virkistyskäytössä ja henkisen hyvinvoinnin lähteenä on nousussa.”

Innolla vastaan

Lusto lanseerasi suomalaisen metsäsuhteen käsitteen omassa toiminnassaan sen jälkeen, kun Suomi vuonna 2013 allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta.

Käsite on Karhunkorvan mukaan otettu metsäalalla innolla vastaan. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon sitä ovat Luston kanssa viemässä Suomen Metsäyhdistys, Suomen metsäkeskus, Metsämiesten Säätiö, MTK, Metsäteollisuus ry ja Suomen Partiolaiset. Sitä tukevat myös UPM, Stora Enso, Metsä Group ja Metsäteho.

”Mukaan mahtuu vielä. Mitä enemmän hakijoita, sitä paremmat mahdollisuudet päästä luetteloon”, Karhunkorva sanoo.

Julkaistu Metsälehdessä 6/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.