MTK suosittelee, että metsänomistajat uudistaisivat metsästysmaidensa vuokrasopimukset pari vuotta sitten uudistetun mallin mukaisiksi. Toistaiseksi vanhoja sopimuksia on uusittu olemattoman vähän.
”Tässä on meilläkin kova aktivointityö, että edes uudet metsänomistajat ja sopimuksia uusivat ottaisivat uuden sopimusmallin käyttöön”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki.
MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö ja lakimies Laura Harjunpään mukaan vanhat vuokrasopimukset jättävät metsänomistajan pahimmillaan yksinään vahingonkärsijän asemaan, jos hirvikantoja ei saada hallittua ja taimikot tuhoutuvat. Hän uskoo, että sopimusehtojen päivittäminen loisi nykyistä paremmat edellytykset hirviongelman ratkaisemiseksi.
Lyhyempiä sopimuksia
Uuden mallisopimuksen yleisissä sopimusehdoissa määritellään vuokralaisen velvollisuudet hirvituhojen torjumiseksi.
Sopimusehdoissa todetaan, että sopimuksen osapuolet pitävät riistalajien, rauhoittamattomien lajien ja vieraslajien kannansäätelyä ja riistanhoitoa sopimuksen olennaisena osana. Vuokralaisen tulee pyrkiä saavuttamaan alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämä tavoitehirvikanta.
Sopimusehtojen mukaan vuokralaisen on myös hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan huomioitava ne lausunnot, jotka alueen maanomistajajärjestö on antanut riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa.
Harjunpää suosittelee metsänomistajia siirtymään lyhyisiin vuokra-aikoihin.
”Vuoden kestävä vuokrasopimus parantaa metsänomistajan vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi rahassa maksettavan vuokran tarve tulee tällöin tarkasteltua säännöllisesti.”
Yhteismetsille tulonlähde
Yleensä hirvimaista ei peritä vuokraa, vaan hirvikannan kurissapitämistä pidetään riittävänä vastikkeena.
Myöskään MTK:n uudessa mallisopimuksessa ei määritellä rahallista sanktiota hirvituhojen torjunnan laiminlyömiselle. Ainakin periaatteessa metsänomistaja voisi tuhojen jatkuessa harkita myös vuokran perimistä.
Markkinoilla hirvenpyyntioikeudet ovat rahanarvoista tavaraa. Pohjoisen isot yhteismetsät ovat tuotteistaneet ne merkittäväksi tulonlähteeksi.
Huutokaupassa hirvenpyyntioikeuden keskimääräinen hinta on noin 2 500 euroa, minkä lisäksi metsästäjän on maksettava kaatolupamaksu.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
