Metsäpalveluyrittämisestä on piirtynyt yleisesti kuva vaikeana lajina. Usein yritystoiminnasta vastaa yksi henkilö, joka hoitaa palvelun myynnin, käytännön toteutuksen ja paperityöt. Tämä kaava on kuitenkin hiljalleen murtumassa.

Meto Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turusen arvion mukaan Suomessa on noin 700–800 yksityistä metsäpalveluyritystä, joista noin 150 kuuluu Turusen edustamaan yhdistykseen.

”Valtaosa on edelleen yksinyrittäjiä, mutta yritysten koko on selvässä kasvussa. Riittävillä resursseilla on mahdollisuus vastata myös suurasiakkaiden vaatimuksiin. Etenkin nuoret yrittäjät ovat nyt kiinnostuneita palkkaamaan työntekijöitä”, Turunen kuvailee.

Vuonna 2015 muuttuneen metsänhoitoyhdistyslain vaikutukset näkyvät hitaasti käytännössä, mutta periaatteellinen päätös kilpailun vapauttamisesta on muuttanut asenneilmastoa alalla.

Työvoiman saatavuus ongelmana

Yrityskoon kasvaessa tarvitaan uudenlaista ajattelua etenkin hinnoittelun suhteen. Kun mukana on palkattua ulkopuolista työvoimaa, tietää väärä hinnoittelu nopeasti lovea kassaan.

”Työmaista pyritään yhä liian usein tekemään mahdollisimman alhainen tarjous, jotta työt saisi, kun pitäisi ajatella, että millä hinnalla minun kannattaa tuo savotta ottaa”, sanoo yrityspalvelujen asiantuntija Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäpalvelumarkkinoilla nähdään nyt kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Metsävaratiedon vapautuminen on helpottanut yksityisten yritysten toimintaa ja vauhdikkaat puukauppavuodet ovat kasvattaneet markkinaa, mutta myös asiakkaiden uusjakoa on tapahtunut.

”Metsäyhtiöiden panostukset metsänhoitopalveluihin ovat kaventaneet metsänhoitoyhdistysten markkinaosuutta, mutta valtakunnallisesti yhdistyksillä on edelleen noin 70 prosentin osuus. Yksityiset toimijat ovat vieneet yhdistyksiltä joitain prosenttiyksikköjä markkinaosuudesta”, Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen arvioi.

Kasvun mallia Kainuusta

Suomussalmella toimivassa Suomen Metsät Kuntoon -yrityksessä on lähdetty ajattelemaan alusta asti isosti. Perikainuulaisesta ”mitäpä se hyvejää” -ajattelusta ei ollut tietoakaan, kun kaksi nuorta metsätalousinsinööriä Teemu Mäkeläinen ja Miikka Minkkinen perustivat yrityksen vuonna 2014.

”Näimme alalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kilpailu oli vapautumassa metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä”, yrityksessä markkinointijohtajana työskentelevä Mäkeläinen kertoo.

Yrityksen kasvuvauhti onkin ollut huima. Lokakuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihto tuplaantui noin 5,5 miljoonaan euroon, ja alkaneella tilikaudella se on jälleen tarkoitus tuplata.

”Etenkin metsävaratiedon vapautuminen sekä puun nopeasti kasvanut kysyntä ovat edistäneet toimintaamme. Oli osin sattumaa, että käynnistimme yrityksen juuri oikeaan aikaan”, 27-vuotias Mäkeläinen pohtii.

Metsät Kuntoon työllistää nyt jo 14 toimihenkilöä ja noin 90 työsuhteista metsuria. Yrityksen palvelut kattavat metsänhoitotyöt, puukaupan sekä metsäkiinteistövälityksen.

Yksi Metsät Kuntoon -yrityksen kirittäjä on ollut alueen metsänomistajarakenteen muutos. Metsäyhtiö UPM on myynyt Kainuusta suuren määrän isoja metsätiloja aktiivisille metsänomistajille, jotka haluavat hoidattaa metsänsä kuntoon.

”Välillä on pitänyt pitää vähän käsijarruakin päällä, jotta toiminnot saadaan rullaamaan ja rahat kassassa riittämään. Kasvusta tinkimällä voisi yrityksen tulosta parantaa selvästi, mutta haluamme kasvaa ja laajentua koko Suomeen”, Mäkeläinen toteaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 21/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.