Ensimmäiset raivaussahat nähtiin Suomessa 1950-luvulla. Paremminkin kyse oli moottorisahoista, joihin oli mahdollista liittää raivausvarustus. Sahat olivat kömpelöitä käyttää ja toiminnaltaan epävarmoja. Esimerkiksi Partnerin C6-saha painoi yli 15 kiloa, ja se ripustettiin käyttäjänsä harteille puimakoneen remmillä.
Harva arvasi, että näistä kehittyisi monen metsänomistajan tärkeimmäksi työkalukseen nimeämä laite.
Vesurimiehet jäivät toiseksi
1960-luvulla ruotsalainen Tandsby Mekaniska Verkstad toi markkinoille Companion RS1 -raivaussahan, joka oli lähtökohtaisesti suunniteltu raivaukseen. Sama yhtiö ryhtyi valmistamaan sittemmin myös Husqvarnan sahoja.
Vuonna 1972 Husqvarna lanseerasi 165 R -sahamallinsa. Sitä voi pitää nykysahojen järeänä esi-isänä.
Vesurimiehet jäivät toiseksi polttomoottorien pärinän levittäytyessä ensin metsäyhtiöiden työmaille, sitten myös yksityismetsiin. Tarvetta tehokkaille raivaussahoille oli, sillä sodan jälkeen hakatut laajat avohakkuualueet olivat varttuneet taimikonhoitovaiheeseen.
1980-luvulla monen metsänomistajan ensimmäiseksi raivaussahaksi valikoitui Husqvarnan ohella Raket, Partner, Jonsered tai Stihl. Vuonna 1988 Suomessa myytiin liki kymmenen tuhatta raivaussahaa.
Sähköinen tulevaisuus?
2000-luvulla raivaussahalle on vakiintunut kolme käyttötarkoitusta: varhaisperkaus, taimikon harvennus sekä ennakkoraivaus.
Raivaussahoissakin tulevaisuus vaikuttaa sähköiseltä. Yhä isompi osuus uusista raivaussahoista myydään akkutoimisena. Ammattimetsurit kuitenkin sahannevat vielä 2020-luvun savottansa polttomoottorisahoilla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
