Uunituore metsänomistaja Janniina Hämäläinen menestyi Wienissä syyskuussa pidetyissä kilpamoottorisahauksen MM-kisoissa. Hän nappasi pronssia teräketjun vaihdossa ja oli kokonaiskilpailun kuudennella sijallaan menestyksekkäin suomalaiskilpailija.

Hämäläinen on mukava haastateltava, hänen tarinointinsa polveilee kiintoisasti. 

”Isäntä varoitti, että älä sitten sano mitään tyhmää”, hän nauraa.

Siitä ei ollut vaaraa.

Syntyjään kaupunkilaisella Hämäläisellä ei nuoruudessaan ollut kosketusta metsään. Moottorisahoihin hän sai ensi tuntuman tavatessaan miehensä, joka vei nuorikkonsa ensi treffeillä koivikon harvennukseen.

”Sain kaksi ohjetta. Älä jää puun alle ja vedä pöllit ajouran varteen… Piti sitten kysyä, että mikä se ajoura on.”

Sahamerkin valinta viitoitti työuraa

Entisessä elämässään Hämäläinen teki myyntityötä, mutta kyllästyi ja alkoi opiskella metsäkoneen kuljettajaksi. 

”Ensimmäinen vuosi opeteltiin metsätöitä moottorisahan kanssa. Siinä oppi metsänhoidon perusteet kunnolla, mitä arvostan.”

Opiskellessaan hän alkoi päivittää moottorisahauskuvia Instagramiin. Koska Hämäläisen saha oli väriltään oranssi, tarjosi Husqvarnan markkinointipäällikkö Satu Kontio hänelle pian someyhteistyötä. 

Se oli alkusysäys sekä tulevalle työ- että kilpasahausuralle. 

Sahavalinta olisi voinut päätyä toiseenkin merkkiin.

”Olin ostamassa ensimmäistä sahaani toista merkkiä edustaneesta kaupasta Lappeenrannassa. Esitin asiani myyjälle. Mitään kysymättä mies otti sahan hyllyltä ja sanoi, että tämä on kevyt ja sopii tytöillekin.”

”Käännyin saman tien kannoillani ja marssin toiseen sahakauppaan, joka myi Husqsvarnoja. Löysin mieleiseni, enkä edes tinkinyt.” 

Somettajasta tuli piiripäällikkö

Some-yhteistyö muuttui työsuhteeksi, kun Hämäläinen huomasi työpaikkailmoituksen, jossa Husqvarna haki piiripäällikköä Kaakonkulmalle. Hän laati hakemuksen, tosimielellä, mutta ei elätellyt suuria toiveita.

Kun lukuisien hakijoiden joukko oli seulottu, Hämäläinen huomasi tulleensa valituksi piiripäälliköksi. Se merkitsi paluuta myyntitöihin.

”Nautin työstäni, koska sekä asiakkaani että työyhteisömme on mukavaa ja hyvähenkistä. Myyntityötä mieluummin sanoisin, että tehtäväni on huolehtia, että kauppiaillamme on tavaraa hyllyissään.” 

Hän pohtii, että jos moottorisahan osto olisi onnistunut ensi yrittämällä, hän tuskin olisi nyt Husqvarnan piiripäällikkö tai MM-kisat kolunnut kilpasahuri.

Tukea ja tytöttelyä

Kilpamoottorisahaukseen Hämäläinen lähti Husqvarnan myyntijohtajan Tuomas Kuivamäen kannustamana. Sen jälkeen hän on tehnyt paljon työtä menestyksen eteen.

”En osaa tehdä mitään puolittain. Ensin ajattelin, että haluan voittaa Suomen mestaruuden. Sitten tähtäin oli MM-kisoissa ja mitalissa. Nyt tavoitteeni on maailmanmestaruus. ”

Seuraavan kerran maailmanmestaruuksista kisataan Sloveniassa vuonna 2026.

Kilpasahurien yhteisössä nuorta naiskisaajaa tuetaan, mutta myös tytötellään. Sen hän sanoo ymmärtävänsä.

”Onhan nuo miessahurit niin paljon minua vanhempia, että tyttöhän minä heidän silmissään olen.”

Häntä valmentavat kilpasahurien kärkikaartiin lukeutuvat Jarmo Laatikainen ja Vesa Kurki.

Kuinka ketju vaihdetaan 11 sekunnissa

Näyttää lähes yliluonnolliselta, kun kilpasahurit vaihtavat moottorisahan teräketjun noin kymmenessä sekunnissa. 

”Todellisuudessa se on kisan helpoin tehtävä. Harjoittelu parantaa tulosta nopeasti. Ensimmäisissä kilpailuissa ketjun vaihtamiseen kului liki 40 sekuntia. Nyt kisaennätykseni on 11,88 sekuntia. Siihen päästäkseni olen harjoitellut ketjun vaihtoa yli satatuhatta kertaa.”

Tämän vuoden MM-kisapaikan Hämäläinen vei tiukassa kilpailussa Mare Laakkoselta, joka edellisellä kerralla edusti Suomea. Muita tosimielellä kilpailijoita naisten sarjassa ei Suomessa ole, joten Hämäläinen toivoo lisää harrastajia lajin pariin. Muualla Euroopassa moottorisahakisoihin riittää osallistujia.

”Esimerkiksi Viron metsäkouluissa harrastetaan lajia ja monet opettajat kilpailevat itse. Meillä ei tällaisia kouluja ole.”

Kesämökki muuttui metsäpalstaksi

Hämäläinen on uunituore metsänomistaja. Yhdessä miehensä kanssa hän allekirjoitti metsätilakaupat pari viikkoa ennen haastattelua. Toki miehen kotitilalla oli metsää jo entuudestaan.

Omin voimin tehdään metsänhoitotyöt ja pilkotaan polttopuita myyntiin. Naapurin koneyrittäjä tekee nuorten metsien harvennuksia puupalkalla. Itse Hämäläinen ei koulun jälkeen ole tarttunut metsäkoneen ohjaimiin.

Hämäläinen kertoo, että naapurit kyselevät häntä usein pihapuita kaatamaan, mutta hän ei ole tarttunut tarjouksiin.

”Olen sen verran korkean paikan kammoinen, etten haluaisi kiipeillä puissa. Viihdyn parhaiten asiakaspalvelutyössä, jota nyt saan tehdä.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.