Melkein työpaikkaromanssi – töissä omassa metsässä tyttöystävän kanssa

Kiireinen metsänhoitoyrittäjä ja pihapuun kaataja Aapo Isotalus sekä Eeva Naperoinen ehtivät keskitalvella hoitamaan Isotaluksen omaakin metsää.

Aapo Isotalus sahaa samalla palstalla tyttöystävänsä Eeva Naperoisen kanssa. (Kuva: Mikko Riikilä)
Aapo Isotalus sahaa samalla palstalla tyttöystävänsä Eeva Naperoisen kanssa. (Kuva: Mikko Riikilä)

Ollaan Rauman lähellä Euran syrjäisellä Salajärven kulmalla. Helmikuun puolivälissä olosuhteet ovat sellaiset, että moni sisäsuomalainen metsuri arvattavasti kadehtisi Aapo Isotaluksen työmaata.

Kaukaa katsoen talvinen metsä näyttää suunnilleen samalta kuin jossain Konnevedelläkin tähän aikaan, mutta todellisuus on huomattavasti lempeämpi. Harvennuspalstalla on lunta noin kymmenen senttiä, ja sekin niin kohvaantunutta, ettei saapas juuri uppoa. Pakkasta on alle kymmenen astetta. Metsätyökeli ei voisi olla juuri parempi.

Isotalus on melko epätodennäköinen tapaus niin metsänomistajaksi kuin alan yrittäjäksi. Ani harvan metsänomistajan syntymävuosi on 1997, eivätkä useimmat yrittäjätkään ihan eilisen teeren poikia ole.

Moni pihapuun kaadon tilannut omakotiasuja saattaakin ensin yllättyä, kun puunkaatofirman pakettiautosta nousee huomattavan nuori ammattilainen.

”Onneksi on sentään tämän verran partaa”, Isotalus myhäilee.

Isäukon opein

Isotaluksen polku metsänomistajuuteen kulki mutkan Tampereen kautta, minne parikymppinen raumalaismies lähti rakentamaan omaa elämäänsä. Homma ei sujunut aivan suunnitellusti eikä urapolku myyntitöissä jaksanut innostaa.

Hän kertoo ajautuneensa silloin likimain syrjäytymisvaaraan. Onneksi metsästä löytyi mieleistä työtä.

”Tulin kotiin ja hommasin isäukon avustuksella oman metsäpalstan. Se ei ollut iso, noin parikymmentä hehtaaria, pääosin hoitamatonta nuorta metsää. Se tarkoitti, että työtä oli tarjolla riittämiin.”

Metsätöihin hänellä oli myötäjäisinään Suomen perinteisin oppimispolku: isäukon metsäkoulu.

”Pienestä alkaen olen tehnyt omissa metsissä töitä isän kanssa. Siinä ovat sahatyöt tulleet tutuiksi.”

Jatko-opintoja mies on tehnyt Youtubessa, jossa on miltei rajaton tarjonta metsätöihin opastavia videoita.

Syrjäytymisestä ei enää ollut pelkoa, kun Isotalus alkajaisiksi teki noin 500 kuution energiapuusavotan. Siinä ehti harjoitella kaato- ja karsintatekniikkaa ensi hätään.

Uuttakin metsää hän mielisi ostaa vaikkapa oman eläketurvan varmistukseksi, mutta hinta hirvittää.

”Kyllä minulla nytkin on harkinnassa oman metsän naapurissa olevan palstan osto, mutta ei oikein innosta, kun hintapyyntö on suunnilleen kaksinkertainen puuston arvoon verrattuna. Ollaan isän kanssa hankittu kimpassa sijoitusasuntoja. Niiden ostoon saa paremmin pankkilainaakin kuin metsää varten.”

Jouhevaliikkeinen moottorisahuri voi vielä nykyisinkin tienata palkkansa harvennushakkuulla, kunhan puuta katkeaa riittävästi. (Kuvaaja: MIKKO RIIKILÄ)

Päätoimena pihapuut

Päätoimeltaan Isotalus on pihapuiden kaatoihin ja hoitamiseen keskittynyt yrittäjä. Silläkin saralla mies on itseoppinut ja nuoresta iästään huolimatta jo melkoisen kokenut.

Hankalissa kohteissa Isotalus virittää köydet puuhun, kiipeää latvaan ja pudottelee tai laskee latvan ja oksat yksitellen alas.

”Kiipeilykaatoja olen harjoitellut itse. Lisäksi olen käynyt pari työturvallisuuteen liittyvää kurssia.”

Isotalus asuu Rauman Lapissa, joten työmaita on lähistöllä tarjolla Rauman lisäksi muun muassa Porissa, Eurassa ja Uudessakaupungissa.

Tehtävää on riittämiin, ja asiak­kaiden arviot firman, Aapon metsuri- ja pihapuupalvelu Oy:n, nettisivulla kehuvia.

”Tässä on ratkaisevaa, että osaa hinnoitella tarjottavat työt oikein. Minulla on joskus taipumus arvioida työt liian helpoiksi. Onneksi tuo Eeva aina välillä huomauttaa, ettei tuo nyt ihan niin helppo puu ole.”

Melkein työpaikkaromanssi

Eeva on sukunimeltään Naperoinen, ja Isotaluksen tyttöystävä sekä työpari, joka on harjoitellut sahatöitä nyt reilun vuoden verran. Aiemmin hän työskenteli metsänhoitajana Stora Ensolla ja Suomen metsäkeskuksessa. Nyt hän kertoo nauttivansa ulkoilmatöistä.

Ihan perinteisenä työpaikkaromanssina pariskunnan suhde ei alkanut, mutta ei paljon puuttunutkaan.

”Eeva oli kerran minun asiakkaanani…”, Isotalus paljastaa.

Naperoisen lisäksi Isotaluksella on toinenkin työntekijä. Pääosin sulan maan aika kuluu pihapuutöissä, mikä tuo sahaamiseen mukavan sosiaalisen ulottuvuuden.

”Tässä pääsee mielenkiintoisiin paikkoihin, ja asiakkaat ovat aina todella mukavia. Metsuria kyllä arvostetaan täällä, ei tarvitse häpeillen kertoa ammattiaan.”

Tulovirran tasaisuuden turvaamiseksi Isotaluksella on jonossa raivaussahatöitä, joita tehdään, kun pihapuiden kaatopuolella on hiljaista. Metsänhoitopalveluita hän tuottaa Metsänhoitoyhdistys Lounametsän asiakkaille.

”Olen ulkoistanut metsänhoitotöiden markkinoinnin yhdistykselle. Se on meikäläiselle helppoa. Töitä on tarjolla sen mitä ehtii tehdä, ja hintakin on kohtalainen.”

Entä onko tämä Isotaluksen eläkehomma?

”Uskon niin. Pihapuuhommissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja toisaalta metsänhoitotöissä saa nauttia omasta rauhastaan.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus