Tapaamme Timo Kallin samana päivänä, jolloin uusi eduskunta äänestää pääministeristä ja Antti Rinteen hallitus järjestäytyy. 72-vuotias Kalli vakuuttaa, ettei enää ikävöi eduskuntatalolle, vaikka takana on 28 vuotta Suomen keskustan kansanedustajana – kevään vaaleissa hän ei asettunut ehdolle.

”Minulla on valmennettavana kaksi ravihevosta. Aamu kuluu niiden hoitamiseen. Sen jälkeen juon kahvit ja lähden metsään. Sahaan yleensä neljä tankillista omaan tahtiin. Kiirettä en pidä enkä enää ota töistä stressiä.”

Metsään mentiin haastattelupäivänäkin, vaikka Iltalehti riekkui tropiikkitorstaita ja auton lämpömittari näytti 28 astetta varjossa.

Ennakkoraivausta moottorisahalla

Ollaan Eurassa. Raivauskohde sijaitsee tilalla, jonka Kalli osti veljensä kanssa 1990-luvulla. Kaupan jälkeen metsää hakattiin roimasti. Nyt silloisella hakkuualalla on kymmenmetrinen nuori metsä. Se ahmii hiilidioksidia ilmakehästä ja lupaa metsänomistajalle niin motteja kuin arvokasvueurojakin.

Ensiharvennukseen puusto varttuu muutamassa vuodessa. Kalli ennakkoraivaa alikasvoksen ja turhat lehtipuut pois ajoissa. Työhön hän käyttää tavallisesta poiketen moottorisahaa.

Hetkessä selviää, ettei eduskuntatyö ole pilannut hyvää moottorisahuria. Työtapa on rauhallinen. Raivauspuuta kaatuu tasaiseen tahtiin, ja järeimmät niistä karsitaan polttorangaksi – josko ensi talvena tulisi lumikelejä, niin rangat voisi juontaa hevosella tienvarteen.

Onko järkeä ennakkoraivata moottorisahalla? Kallin mielestä on hyvinkin.

”Raivaussaha on hankala, kun puut ovat pitkiä ja toisissaan kiinni. Moottorisahalla puut on helpompi kaataa maahan kuin raivaussahalla. Vesakkoa taimikoista sahatessa käytän raivaussahaa.”

Kalli on laajentanut metsäomistustaan vähitellen.

”Metsät ovat olleet luonteva sijoituskohde minulle, osakkeita en ole ostanut.”

Metsäviestinnällä suuria haasteita

Kallin CV:n alkupuolelta löytyy rupeama työnjohtajana Kiukaisten metsänhoitoyhdistyksessä. Se lienee saanut miehen leimautumaan metsäasioiden hoitajaksi.

Hän arvelee, että miltei ennennäkemättömäksi yltynyt kiistely metsien käytöstä sai lisää kiihkoa vaalien lähestyessä.

”Neljä vuotta sitten talous oli hallitseva vaaliteema, nyt vastaavaa ei ollut, ja lopulta biotaloudesta tuli vaalikeskusteluiden vastakkainasetteluiden kohde.”

Kalli pelkää, että yleisen mielipiteen kääntyminen metsätaloudelle vihamieliseksi voi saada investoijat entistä varovaisemmiksi.

”Metsäteollisuus on voinut luottaa, että uusille investoinneille riittää puuta. Jos ilmapiiri muuttuu metsätaloudelle vastaisiksi, hakkuut saattavat vähentyä, mistä seuraisi myös metsien hoidon taantuminen.”

Tämä huolettaa Kallia. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee metsiä niin talouden tukijalaksi kuin hiilinieluiksi. Kumpikin edellyttää hyvää metsien hoitoa.

”Alan pitäisi pystyä viestimään tästä nykyistä tehokkaammin. Tämä viesti pitäisi saada jaettua jo kouluissa.”

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.