Tämä tarina on jo monelle tuttu: Janne Rauhansuu teki parikymmentä vuotta purjelautailijana ammattiurheilijan uraa ulkomailla, kunnes loukkaantuminen pani elämän uusiksi.

Ensin löytyi mainostoimistossa työskennellyt vaimo Anna, joka oli kotoisin Pöytyältä, kuten Jannekin. Sitten syntyi perintötilalle luomulampaanvillaa käyttävä vaateyritys Myssyfarmi, joka tähtäsi huimaan kasvuun myös ulkomaille.

Nykyisin Rauhansuu on Luomuliiton puheenjohtaja. Lyhyessä ajassa hän on kommentoinut julkisuudessa luomun ja ruoantuotannon tulevaisuuden lisäksi mitä moninaisempia aiheita purjelautailusta maalämpöön.

Metsäasioista Rauhansuu ei ole toistaiseksi julkisuudessa puhunut, mikä on oikeastaan pieni ihme. Metsästäkin Rauhansuulla nimittäin on paljon tarinoita.

Rauhansuun isä Matti aloitti metsäalan yrittäjänä jo 1960-luvulla, ja nyt isän perustama Kone-Rauhansuu on siirtynyt jo kolmannen sukupolven käsiin. Rauhansuun siskonpoika on yrityksen operatiivinen johtaja, Rauhansuu itse hallituksen puheenjohtaja, eli omien sanojensa mukaan taustavaikuttaja.

Kone-Rauhansuu tekee urakointia Metsä Groupille, jonka kanssa Rauhansuulla on metsänhoitosopimus myös omissa metsissään.

Sukupolvenvaihdoksen mukana Rauhansuu sai itse 61 hehtaaria metsää, ja hän on myös hankkinut lähitilojen metsiä omistukseensa. Nyt metsäomaisuutta on yhteensä 106 hehtaaria.

“Varmasti lapsuudesta jo on tullut kosketus metsätalouteen. Kuljin vesurin kanssa metsällä isän mukana”, Rauhansuu kertoo.

Näköalapaikka metsätalouteen

Nykyisin Kone-Rauhansuun kahvihuone tarjoaa ikkunan suomalaisen metsätalouden muutokseen. Vanhimmat työntekijät ovat olleet metsäkoneenkuljettajia jo 40–50 vuoden ajan.

“Heillä on todella pitkä näkemys siitä, mitä metsissä on tapahtunut. Kahvihuoneessa on hyvä paikka myös peilata tämänhetkisiä metsäkeskusteluja hiilensidonnasta ynnä muusta.”

Rauhansuun mielestä julkisuudessa on joskus keinotekoistakin vastakkainasettelua. Toisaalta hän ajattelee, että vanhan polven metsäväki pitää välillä turhan jämäkästi kiinni vanhoista tavoista.

“Kovasti puolustetaan esimerkiksi soiden ojituksia, vaikka ei metsä välttämättä ole edes lähtenyt ojitetulla suolla kasvamaan. On hyvä ymmärtää puolin ja toisin, että on tehty virheitäkin.”

Rauhansuu on itse kiinnostunut vaihtoehtoisista metsänhoitotavoista, kuten jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta. Hän on pyytänyt Metsä Groupia myös selvittämään metsistään mahdolliset suojelukohteet.

“Mutta ei sellaisia löytynyt. Metsät ovat tasa-ikärakenteisia tällä alueella, joten ei ole vaikkapa Metso-ohjelmaan sopivia kohteita.”

Omalla tontillaan Rauhansuu on luonut pieniä suojelusaarekkeita esimerkiksi jättämällä tuulenkaatoja lahopuuksi. Vuoden 2011 Tapani-myrskyn kaatamat kuusivanhukset ovat nyt kotina hyönteisille ja linnuille.

Työvoima löytyy läheltä

90-luvun alussa Rauhansuun isä halusi metsittää joitakin tilan peltoja ja istutti kuusta, koivua ja jalopuita.

“Tänä talvena olen tehnyt samalla kohteella jo harvennuksia. Pellostahan on tullut täysi metsä.”

Kahdenkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen muutoksen maisemassa todella huomasi.

Rauhansuu kertoo tekevänsä jonkin verran metsähommia kuntoiluna, mutta varsinaiset hakkuut suorittavat kokeneet metsäkoneen kuljettajat. Onneksi urakoitsija löytyy läheltä.

“Yleensä koneet tekevät Metsä Groupille sopimuksella töitä koko talven. Kun kelit menevät huonoksi, niin voidaan käyttää koneita omissakin metsissä.”

Kone-Rauhansuun kalustoon kuuluu Ponssen ja Komatsun harvestereita ja ajokoneita. Rauhansuun mukaan harvesterikoneiden kuljettajilla on suuri vastuu siitä, millä tavalla metsiä käsitellään.

Puupohjaiset tuotteet kiinnostavat

Myssyfarmin käyttämä villa saadaan suomenlammastiloilta ympäri Suomea. Rauhansuun perheellä itsellään on vain viisi lammasta, jotka tekevät kesäisin maisemanhoitotöitä Aurajoen rannassa.

Ennakkoluulottomina yrittäjinä Rauhansuut ovat kokeilleet myös villan ja Spinnovan puukuidun sekoitetta. Tulokset olivat lupaavia.

“Mummot kutoivat jo ensimmäisen koe-erän myssyjä, mutta tuotanto ei vielä ole teollisessa mittakaavassa.”

Rauhansuu myy puuta Metsä Groupille ja muuallekin kilpailuttamalla puukaupat.

“Hyväksyn puun käytön raaka-aineena, kun siitä tehdään uudenlaisia kuituja ja muovia korvaavia tuotteita.”

Klapien teko on tullut perintönä isältä, ja se käy myös rentoutumisesta. Vaikka Rauhansuilla on maalämpö ja aurinkopaneelit, on leivinuunikin käytössä ainakin talvisin. Puuhellalla onnistuu myös ruoanlaitto.

“Teemme myös puusäkkejä isovanhemmille saareen kesäpaikalle. Lähipiiriin olemme klapeja myyneetkin, koska koivua piti ottaa yhdestä kohteesta paljon pois, ja puuta tuli yli oman tarpeen.”

Silti metsiä ei pitäisi Rauhansuun mielestä nähdä pelkkänä raaka-ainevarastona. Niissä voi harjoittaa monenlaista yrittäjyyttä, esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tarjoajana.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.