”Ei ole parempaa kesää kuin Suomen kesä. Kaikki on niin vihreää, vesi puhdasta ja järviä joka puolella. Viiden minuutin ajomatkan jälkeen voi pysähtyä seuraavan järven rantaan.”
Yli puolet elämästään ulkomailla asuneella 34-vuotiaalla Iiro Pankakoskella on vertailupohjaa Suomen suven arvioimiseen. Isänsä kansainvälisten Nokia-komennusten myötä ulkomailla asuminen tuli miehelle tutuksi jo nuoruudessa.
Tällä hetkellä Pankakoski työskentelee hankehallinnon asiantuntijana Kyproksella, Suomen Lähetysseuran toimipisteessä. Välimeren kolmanneksi suurimmalta saarelta Pankakoski matkustaa paljon työtehtävien perässä Pakistanissa ja eri puolilla Lähi-itää.
Suomen kesän vihreys on vastakohta Pankakosken työmaisemille, joita leimaavat kuivuudesta ruskeat näkymät ja meren turkoosit sävyt. Taivaanrantaan ajoittain ilmestyvät Afrikan hiekkamyrskyt lisäävät kontrastia Suomen kesään.
”On se aikamoinen sokki, kun Suomeen saapuessa lentokoneesta näkyy vihreää loputtomiin. Sitä jään Suomesta kaipaamaan, kun olen täällä kasvanut. Luonto on kuitenkin osa jokaisen suomalaisen sielunmaisemaa jollakin tasolla.”
Uudet silmät käyttöön
Tänä kesänä Pankakoski pääsee katsomaan suomalaista vehreyttä uudesta vinkkelistä, sillä viime syksynä hän osti isänsä metsätilan Pohjois-Karjalan Kontiolahdelta.
Lyhyessä ajassa Pankakoski on huomannut, että maailma näyttää erilaiselta metsänomistajan silmin.
”Sitä koettaa panna merkille, millainen maasto missäkin on tai kuinka tässä on korjattu puuta ja kuinka tuohon on seuraavaksi tehtävä sitä ja tätä. Metsää miettii nyt enemmän metsänhoidon kannalta.”
Uuteen hyppääminen kutkuttaa sopivalla tavalla Pankakosken mieltä.
”Ajatuksissa pyörii, että tiedänkö mitään metsänhoidosta ja osaanko tehdä päätöksiä. En sano, että jännittäisi, mutta suhtaudun metsän omistamiseen suurella uteliaisuudella ja mielenkiinnolla. Tuntuu hyvänlaiselta vastuulta, mitä metsänomistajana voi tehdä vastuullisesti omaan ja luonnon hyvinvointiin liittyen.”
Tilan metsänhoidosta linjaaminen on uutta, mutta sukupolvenvaihdos ei tullut puskista.
”Joka kesä olemme käyneet metsässä yhdessä. Isän metsäähän tämä on ollut yli 20 vuotta, mutta olemme kyllä puhuneet ’meidän’ metsistä. Alitajuisesti olen valmistautunut siihen, että jonakin päivänä tila tulee omiin nimiin.”
Hoitotyöt ostopalveluna
Metsänomistajuus lujittaa otettaan, kun Pankakoski katselee kuusikkoa, jota hän perkasi 2000-luvun alussa 15-vuotiaana. Kuuset ovat 20 vuoden aikana virahtaneet pituutta kymmenkunta metriä, ja nuori metsä on sulkeutunut.
”Hieno fiilis.”
Jatkossa metsätyöt jäävät Pankakoskella vähiin. Hän viettää Suomessa joulun lisäksi vain kaksi viikkoa kesällä – tästä puolet Kontiolahdella.
”Metsänhoitotyöt hankitaan ostopalveluina. Olen ajatellut, että joka vuosi tehdään jotakin metsäsuunnitelman ohjaamana.”
Pankakosken isällä on ollut metsänhoidon kumppanina Stora Enso. Kumppanuus siirtyy isältä pojalle.
”Ammattilaiset ovat sitä varten, että heiltä saa apua.”
Uusi metsänomistaja on mielissään sähköisistä palveluista, erityisesti verkossa päivitettävästä metsäsuunnitelmasta.
”Sähköinen metsäsuunnitelma on tosi kätevä. Kaikki tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti. Teknologia ja etätyö helpottavat asioita metsänhoidossakin.”
Verkkotiedolle tarvetta
Pankakoski ei ole metsänomistajuutensa alussa vielä hakenut vertaistukea muilta metsänomistajilta, isän apuja lukuun ottamatta. Omasta ystäväpiiristä hän tuntee vain yhden metsänomistajan.
”Ehkä meidän pitäisi alkaa puhua hänen kanssaan metsistä. Olisi kiinnostavaa tietää, miten hän hoitaa asioita.”
Pankakoski tunnustaa olevansa ahkera lukija ja tietojen hakija. Hänen kokemuksensa kannustavat alan organisaatioita kertomaan netissä metsänhoidon perusteista ja omista palveluistaan.
”Tykkään lukea paljon. Googlaamalla olen etsinyt tietoa siitä, mitä oleellista metsänomistamiseen ja metsänhoitoon kuuluu.”
Metsänhoidon perusteiden lisäksi esimerkiksi hirvituhojen korvauskäytännöt ovat päässeet luupin alle.
Alan verkkopalvelut saavat myös kiitosta.
”Aika hyvin neuvoja löytyy, ja verkossa on kiinnostavia artikkeleja. Syksyllä osallistuin webinaariin metsäverotuksesta ja pääsin helposti esittämään siihen liittyviä kysymyksiä.”
Pankakoski tiedostaa, että kaikkea tietoa ei tarvitse kerätä yhdellä kertaa. Hiljaa hyvää tulee, metsäasioissakin.
”Metsänhoito on aika monipuolista ja monimutkaistakin. Hiljalleen olen asioita omaksumassa, kun elämä on muutenkin kiireistä. Aikaa meillä on vain 24 tuntia päivässä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.