Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksukirje lähti tänäkin vuonna valtaosalle metsänomistajista. Yhdistykseen kuuluminen muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2015, mutta alkupudotuksen jälkeen jäsenmäärä on pysynyt pitkälti samoissa lukemissa.

”Metsänomistajista 72 prosenttia on metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Metsäpinta-alassa mitattuna määrä on 80 prosenttia”, sanoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen.

Yhdistysten jäsenmäärä on vähentynyt viime vuosina keskimäärin prosentin parin vuosivauhtia. Tänäkin vuonna jäsenmaksukirjeitä postitettiin yhdestä kahteen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Yhdistyksistä eroavat omistavat Tiaisen mukaan yleensä alle kymmenen hehtaaria metsää. Sellaisiakin yhdistyksiä tosin on, joissa jäsenmäärä kasvaa.

Metsänhoitoyhdistys Keski-¿Suomen johtajan Ilpo Pentinpuron mukaan muutokset jäsenmäärässä eivät välttämättä näy metsäpinta-alassa. Esimerkiksi Keski-Suomessa jäsenmäärä tippui viime vuonna avioparien jäsenmaksujen yhdistämisen takia. Jäsenten metsäpinta-ala pysyi kuitenkin ennallaan.

Hinnat vaihtelevat

Jäsenmaksun suuruuden ja sen, miten jäsenmaksu määräytyy, yhdistykset saavat päättää itse. Tiaisen mukaan maksujen perusteena on yleensä joko perusmaksuun ja hehtaarikohtaiseen maksuun perustuva malli tai pinta-alan mukaan muutamaan maksuluokkaan porrastettu tasamaksu.

Perusmaksuun ja hehtaarikohtaiseen maksuun perustuva malli on käytössä metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa. Perusmaksu on 40 euroa, hehtaarikohtainen maksu 2,30 euroa ja maksukatto 250 euroa.

”Mietimme myös porrastettua mallia, mutta tämä tuntui tasapuolisemmalta”, kertoo yhdistyksen johtaja Jari Ursin.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 4/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.