Metsänhoito | Viheliäistä, mutta joskus välttämätöntä

Heinäntorjuntaa joutuu tekemään etenkin pellonmetsityskohteilla.

Jos haluaa jälkipolven kiinnostuvan metsäasioista, ei heitä kannata viedä kesälomalla heinäystyömaalle. Vuonna 2022 peltoheitolle istutetut kuusentaimet kaipaavat jo apua heinän kanssa, mutta mäkäräisten määrä on juhannuksen alla sietämätön kenelle tahansa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Jos haluaa jälkipolven kiinnostuvan metsäasioista, ei heitä kannata viedä kesälomalla heinäystyömaalle. Vuonna 2022 peltoheitolle istutetut kuusentaimet kaipaavat jo apua heinän kanssa, mutta mäkäräisten määrä on juhannuksen alla sietämätön kenelle tahansa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Parhaimpaan kesäaikaan ajoittuva heinäntorjunta on sen verran tympeä työlaji, että metsänomistajan kannattaa tehdä kaikkensa välttyäkseen siltä. Paras keino vähentää heinäntorjunnan tarvetta on huolehtia metsän uudistamisesta mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen.

Jos päätehakkuu tehdään syksyllä, kannattaa muokkaus teettää välittömästi hakkuun jälkeen, ja istutus heti seuraavana keväänä.

Mitä rehevämpi maa, sitä nopeammin ja huolellisemmin on syytä toimia. Laadukkaalla maanmuokkauksella on tärkeä rooli. Oikein tehty ja riittävän korkea mätäs antaa taimelle huomattavan etumatkan pintakasvillisuuden kilpailua vastaan. Taimien löytämistä helpottaa jatkossa, jos taimi istutetaan aina mättään keskelle.

Viljelysmaiden vitsaus

Metsämailla heinäntorjunnalta voidaan yleensä välttyä, mutta vanhoilla viljelysmailla tilanne on toinen. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kohteille, jonne ei luontaisesti syntyisi metsää, heinäntorjuntakin on tarpeen. Valtion tukemien pellonmetsityshankkeiden myötä työ onkin tänä kesänä ajankohtaista monella tilalla.

Mekaaninen heinäntorjunta tarkoittaa, että taimille tehdään kasvutilaa kaatamalla niitä ympäröivä korkeampi pintakasvillisuus. Hommaan ei välttämättä tarvita hyviä hanskoja ja kumisaappaita kummempia työkaluja.

Heinäntorjunnan ansiosta taimi pääsee vankistumaan ja kasvamaan pituutta ilman, että pintakasvillisuudesta on sen kasvulle merkittävää haittaa. Heinäntorjunta vähentänee myös myyrätuhojen riskiä. Heinää voidaan torjua myös kemiallisesti, mutta torjunta-aineiden käyttö on nykyään vähäistä.

Metsämaalla heinäntorjuntaa ei yleensä tarvita, jos uudistaminen on tehty kunnolla. Hyvä mätäs suojaa taimea heiniltä muutaman ensimmäisen vuoden.

Keskikesällä vai syksyllä?

Heinäntorjunnan tarve on suurimmillaan 1–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Kaikkein rehevimmillä kohteilla työ voi olla tarpeen jo samana kesänä, kun taimet on istutettu. Viimeistään viiden ensimmäisen kasvukauden jälkeen urakan pitäisi kuitenkin olla voiton puolella.

Työhön oikea aika on periaatteessa keski- ja loppukesä, jolloin pintakasvillisuus on rehevimmillään. Ongelma on, että silloin työ on paitsi kuumaa, myös muutoin kurjaa ötököiden takia.

Työ kannattaa tehdä joka tapauksessa viimeistään syksyllä pintakasvillisuuden lakastuessa, jottei taimi kaadu maata vasten heinien painamana.

Osa metsänomistajista suosii syksyllä tehtävää heinäntorjuntaa, jolloin sää on inhimillisempi ja taimet helpommin löydettävissä ruskistuneen heinän seasta. Toisaalta keskikesällä tehty heinäys lisää taimen kasvumahdollisuuksia jo saman kasvukauden aikana, mikä voi auttaa taimea saavuttamaan vankemman varren ennen syksyä.

Taimia voi pelastaa myös keväällä heti lumien sulamisen jälkeen. Maata vasten vaipuneet taimet nostetaan pystyyn ja tuetaan tarvittaessa vaikka kepin avulla.

Jääkiekkomaila töihin kesälomalla

Käytännössä työ on yksinkertaista. Kun taimi löytyy kasvuston seasta, sen ympäriltä poljetaan heinät kumoon noin metrin säteeltä siten, etteivät ne kaatuessaankaan yllä taimen päälle. Kasvillisuutta voi taittaa myös käsin.

Jos turvautuu työvälineisiin, on vaihtoehtoja kepeistä jääkiekkomailaan. Varrellista työvälinettä voi käyttää apuna taimen etsimisessä. Pintakasvillisuudesta riippuen työssä voi toimia myös sirppi, Raiva-veitsi tai raivaussaha.

Terävien työkalujen kanssa työskennellessä pitää olla tarkkana, ettei katkaise vahingossa kasvatettavaa taimea. Tuskin mikään tuntuu metsänomistajasta niin pahalta kuin itse katkaista kolme vuotta vaalittu taimi.

Merkkikepeistä iso ilo

Heinääjän työajasta suuri osa kuluu taimien etsimiseen. Metsäalan toimijat tarjoavatkin heinäystä lähinnä tuntitöinä, koska hintaa urakalle on vaikea antaa. Ammattilaisen arvio on, että heinäys vie aikaa yhtä paljon kuin istutus. Siis ainakin päivän hehtaaria kohden.

Taimien sijaintia voi hahmottaa etsimällä maastosta mättäitä sekä pintakasvillisuudesta harvempia kohtia. Mättään kohdalla on yleensä vähemmän pintakasvillisuutta. Taimet on tyypillisesti istutettu varsin säännöllisin välein, joten omia jälkiä tarkkaillen voi huomata käsittelemättömät alueet, joilta taimia voi olettaa löytyvän.

Heinäntorjuntaa nopeuttaa olennaisesti, jos taimet on istutuksen yhteydessä merkitty kepeillä.

Vaikka työ on hikistä, kannattaa heinäyksestä huolehtia. Heinän valtaaman taimikon täydennysistutus tai viljeleminen uudelleen on työlästä, kallista ja entistäkin epävarmempaa.

Vinkit taisteluun heinää vastaan

  • Tee uudistaminen ripeästi hakkuun jälkeen.
  • Mättäät saavat olla peltomaalla korkeat.
  • Istuta keskelle mätästä.
  • Käytä merkkikeppejä taimille.
  • Tarkista heinäystarve jo ensimmäisenä kesänä.
  • Kolme ensimmäistä kasvukautta ovat ratkaisevia.
  • Tee pieni pala kerrallaan.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito