Metsän vakuuttaminen on yksi tapa vähentää metsänomistamisen riskejä. Metsänsä voi vakuuttaa niin metsäpalon, myrskyn, lumi-, hyönteis-, sieni- ja eläintuhon, tulvan, varkauden kuin ilkivallankin varalta.

Metsävakuutuksia tarjoavia yhtiöitä on Suomessa vajaat kymmenen. Perustasona metsävakuutuksissa on usein metsäpalovakuutus, jonka päälle vakuutuksensa voi räätälöidä enemmän tai vähemmän omien tarpeidensa mukaan.

Mistä tietää millaisten vahinkojen varalta metsä kannattaa vakuuttaa? Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman kehottaa kysymään metsänhoitoyhdistyksistä tai metsäyhtiöistä, millaisia tuhoja oman metsän lähialueilla on sattunut. Kaikkiaan tällä hetkellä korvataan hänen mukaansa eniten myrskytuhoja.

”Myrskyt ovat viime vuosina tulleet ihan joka suunnasta. Vain Etelä-Suomi on säästynyt pahimmilta myrskyiltä”, hän sanoo.

Metsäpalot ovat sen sijaan nykyisin harvinaisia. Niidenkin varalta metsä kannattaa Sohlmanin mukaan kuitenkin vakuuttaa, sillä jos metsäpalo sattuu kohdalle, on tuho totaalinen.

Metsänomistaja, Taaleri Pääomarahastojen johtaja Jyrki Ketola suosittelee ottamaan mahdollisimman kattavan vakuutuksen.

”Todellista tuhoa aiheuttavat vain metsäpalot ja myrskyt, mutta metsä kannattaa vakuuttaa myös muita tuhonaiheuttajia vastaan, sillä se ei juuri nosta vakuutuksen hintaa.”

Omavastuu korkealle

Metsävakuutusta hankkivan kannattaa Ketolan mukaan kiinnittää huomiota kahteen asiaan: vakuutuksen omavastuuseen ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärään. Omavastuun osalta tärkeää on paitsi se, miten suuri omavastuu on, myös se, onko omavastuu kiinteistö- vai metsänomistajakohtainen.

”Yleensä metsää ei vakuuteta ollenkaan tai sitten se vakuutetaan tolkuttoman pienellä omavastuulla. Vakuutus kannattaa ottaa, mutta mahdollisimman suurella omavastuulla”, Ketola sanoo.

Hän perustelee tätä sillä, että mitä suurempi omavastuu on, sitä halvemmaksi vakuutus tulee.

”Sillä, että myrskyssä menee 50 puuta nurin, ei ole merkitystä tavalliselle metsänomistajalle. Siitä tulee pieni tappio. Mutta jos myrsky on iso ja puuta menee kunnolla nurin, on vahinko suuri. Sitä varten kannattaa ottaa vakuutus.”

Se, miten suuri omavastuu on sopiva, riippuu siitä, miten suuren taloudellisen riskin on valmis ottamaan. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa omavastuun suuruudeksi voi valita 500–20 000 euroa. Ketola suosittelee harkitsemaan vähintään tuhannen euron omavastuuta.

Sillä, onko omavastuu kiinteistö- vai metsänomistajakohtainen, on merkitystä, jos omistaa useamman metsätilan samalla alueella. Ketola käyttää esimerkkinä metsänomistajaa, joka omistaa neljä lähellä toisiaan sijaitsevaa metsätilaa. Jos sama myrsky kaataa puita kaikilta neljältä tilalta ja metsävakuutuksen omavastuuksi on valittu tuhat euroa, on omavastuu käytännössä joko tuhat tai neljä tuhatta euroa riippuen siitä, onko se kiinteistö- vai metsänomistajakohtainen.

Esimerkiksi Ifin ja Pohjola Vakuutuksen vakuutuksissa omavastuu on tapahtumakohtainen eli käytännössä metsänomistajakohtainen, Fennian ja Lähi-Tapiolan vakuutuksissa kiinteistökohtainen. Samasta vahinkotapahtumasta pidätetään tosin Fenniassa ja Lähi-Tapiolassakin vain yksi omavastuu, vaikka vahinko tapahtuisi kaikille metsäkiinteistöille.

Korvauskäytäntö vaihtelee

Myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärä määrittää, miten suuren korvauksen metsänomistaja voi myrskytuhoista saada. Lähi-Tapiolassa myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi voi valita 15, 26 tai 35 euroa kuutiometriltä, Pohjola Vakuutuksessa 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä.

Yhtiöt korvaavat myös odotusarvon menetyksen, jos metsäkuviosta tulee vahingon seurauksena vajaatuottoinen. Odotusarvo tarkoittaa puustosta tulevaisuudessa saatavan tuoton nykyarvoa.

Lähi-Tapiolan Sohlmanin mielestä myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi riittää usein 15 euroa kuutiometriltä. Pohjola Vakuutuksen tuoteasiantuntijan Hannu Partasen mielestä taimikkovaltaisissa metsissä enimmäiskorvausmääräksi riittää 16 euroa kuutiometriltä, mutta sellaisilla metsätiloilla, joilla valtaosa metsistä on kasvatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä, hän valitsisi suuremman enimmäiskorvausmäärän.

Ketola suosittelee myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi suunnilleen 30 euroa kuutiometriltä.

Ifin vakuutus perustuu kiinteään korvaukseen, joka koskee kaikkia muita vahinkoja paitsi metsäpaloa, kertoo yhtiön vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselkä. Vakuutus on jaettu kolmeen korvaustasoon, joissa korvausmäärä on joko 12, 16 tai 21 euroa kuutiometriltä. Taimikkojen tuhoja vakuutus korvaa vastaavasti 840, 1 200 tai 1 560 euroa hehtaarilta.

Korvausta maksetaan lisäksi odotusarvon menetyksestä, jos puusto on 25–55-vuotiasta.

Fennian metsävakuutuksissa enimmäiskorvausmäärää ei ole, sanoo yhtiön tuotepäällikkö Tomas Udd. Vakuutus korvaa myrskytuhoja korkeintaan 20 euroa kuutiometriltä, minkä lisäksi on mahdollista saada korvausta odotusarvon menetyksestä.

Sijainti näkyyhinnassa

Se, miten paljon metsävakuutus maksaa, riippuu paitsi vakuutuksen kattavuudesta, omavastuusta ja enimmäiskorvausmäärästä myös muun muassa siitä, miten suuri vakuutettava metsätila on ja missä päin Suomea se sijaitsee.

”Myrsky- ja lumituhoennusteet vaikuttavat siihen, miten paljon metsävakuutukset eri kunnissa maksavat”, Sohlman selventää.

Onko sellaisia tilanteita, joissa metsävakuutusta ei kannata ottaa? Ketolan mukaan vakuutus kannattaa ottaa aina, jos metsällä on taloudellista merkitystä. Samaa mieltä ollaan vakuutusyhtiöissä.

”Metsätuhot eivät ole ainakaan vähenemään päin”, Sohlman sanoo.

Vakuuttajan muistilista

• Vakuuta metsä ainakin metsäpalon ja myrskytuhon varalta
• Valitse riittävän suuri omavastuu
• Valitse tarpeeksi korkea enimmäiskorvausmäärä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.