Usein männikön alle syntyy luontainen kuusialikasvos, mutta tyypillisesti sen kehitys torpataan jo ensimmäisessä ennakkoraivauksessa. Joskus voi toimia toisinkin.
Jos harkitsee kuusikon kasvattamista mäntyjen alla, on ensimmäinen tehtävä varmistaa kasvupaikan viljavuus.
”Kasvupaikan tulee olla vähintään mustikkatyypin paremmalla laidalla tai vastaavaa turvemaata”, sanoo kaksijaksoisiin mänty-kuusimetsiin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Pentti Niemistö.
Männyn viljely kuusen kasvupaikalle on aiemmin ollut hyvin yleistä, minkä vuoksi alikasvoskuusikoita voi hyvinkin löytää niille sopivilta kasvupaikoilta. Ravinteisuuden lisäksi myös vesitalouden pitää olla kuuselle suotuisa.
”Joskus vettä läpäisevä maaperä voi olla sellainen, että mänty pystyy hyödyntämään veden syvältä ja kasvaa hyvin, mutta pintajuurinen kuusi ei”, Niemistö arvioi.
Terävä latva tarpeen
Kuusialikasvosta voi hyödyntää männikön alla kolmella tavalla. Kuusikosta voi kasvattaa kuvion seuraavan puusukupolven, tai kuuset voi kasvattaa kuitupuukokoon ja päätehakata mäntyjen kanssa. Etenkin turvemaille sopiva menetelmä on siirtyä kuusialikasvoksen avulla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
Kuusialikasvoksen toipumiskykyyn on syytä kiinnittää huomiota.
”Kuusten elinvoimaisuudesta kertovat terävä latva ja vähintään 10 sentin vuosikasvaimet”, kuvailee Niemistö.
Jos kuusikosta haluaa kasvattaa seuraavan puusukupolven, tulisi kuusia olla mäntyjen alla suhteellisen tasaisesti 1 600–2 000 kappaletta hehtaarilla. Jos kuuset aiotaan päätehakata samaan aikaan mäntyjen kanssa, on Niemistön mukaan kuuselle sopiva runkoluku 800–1 000 kappaletta hehtaarilla.
Älä arkaile ylispuiden poistossa
Kaksijaksoisessa metsässä ylempi mäntypuusto on suhteellisen kova kilpailija kuusialikasvokselle.
”Siksi kuusikon kasvatus edellyttää mäntyjakson voimakasta tai ainakin säännöllistä harventamista noin 10 vuoden välein. Toinen vaihtoehto on poistaa ylispuut kerralla”, sanoo Niemistö.
Yhden korjuukerran taktiikkaan luottaisi UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.
”Ylispuut poistetaan aina heti, kun taimikko on valmis, eli se on riittävässä jatkokasvatustiheydessä. Mitä enemmän sitä lykkää, sitä suurempia korjuuvaurioita saa aikaan taimille ja sitä epätasaisemman taimikon saa aikaan.”
Niemistön mukaan ylispuut kannattaa poistaa tai harventaa 300–350 rungon tiheyteen, kun kuuset ovat noin 6–7 metrin mittaisia.
”Jos kuuset kasvatetaan liian pitkiksi ja honteloiksi, ne jäävät ylispuiden poiston jälkeen alttiiksi lumi- ja tuulituhoille. Paras keli ylispuiden poistoon on pikkupakkanen.”
Liisa Hurskaisen vuonna 2019 Luken Jämsän koemetsiköissä tekemän opinnäytetyön mukaan ylispuiden poiston yhteydessä 10–30 prosenttia alikasvoskuusista vaurioitui, kun hakkuu tehtiin valmiilta ajourilta.
Männyn laatu ratkaisee
UPM:n Viiri ei innostu suuresti alikasvoskuusien hyödyntämisestä männiköissä, eikä menetelmää juuri yhtiön metsissä käytetä.
”Sanoisin, että kohteet tunnistaa yleensä siitä, että metsänomistaja on erityisen nuuka.”
Viiri viittaa säästöhaluun viljelykuluissa, mutta onko kaksijaksoisen mänty-kuusimetsän kasvatuksessa taloudellista järkeä?
Niemistö on havainnut, että alikasvos vaikuttaa mäntyjen järeytymiseen negatiivisesti.
”Ilman kuusialikasvosta kasvaneet koealat ovat tuottaneet mäntytukkia enemmän kuin koealat, joilla on kasvanut tiheästi alikasvoskuusia.”
Kokonaistuotos alikasvosta kasvavilla kokeilla oli kuitenkin 22 vuoden aikana noin 25 kuutiota suurempi kuin ilman alikasvosta kasvaneilla.
”Alikasvoskuuset tuottivat puuta noin 50 kuutiota, mutta mäntyjen kasvu väheni vastaavasti 25 kuutiota hehtaarilla.”
Kuusten vaikutus alkaa selvästi heikentää mäntyjen kasvua vasta kun männyt ovat yli 60-vuotiaita.
Niemistö painottaa vahvasti männyn laadun merkitystä. Jos ylispuina kasvavat männyt ovat heikkolaatuisia eikä niistä ole odotettavissa tukkia, paranee kuusialikasvoksen kasvattamisen kannattavuus.
Alikasvoskuusten hyödyntämiseen yksityisiä metsänomistajia motivoi usein myös hirvi, sillä viljellen perustettujen mäntytaimikoiden kannattava kasvatus on hirvituhojen vuoksi monin paikoin työlästä tai toivotonta. Ilmaston muuttuessa kuuseenkin liittyvät metsätuhoriskit on kuitenkin syytä pitää valintaa tehdessä mielessä.
Vinkit kuusikon kasvattamiseen männikön alla
- Kasvupaikan viljavuuden tulee olla vähintään mustikkatyyppiä.
- Kuusialikasvoksen pituuskasvu oltava vähintään 10 senttiä.
- Kannattavinta silloin, kun männyt ovat heikkolaatuisia.
- Harvenna männikköä voimakkaasti ja riittävän varhain, tai poista ylispuut kerralla kun kuuset ovat 6–7 metrin pituisia.
- Suunnittele korjuu huolella, käytä metsuria jos mahdollista.
- Typpilannoitus hyödyttää sekä mäntyä että kuusta.
Artikkelin kuvatekstiä muutettu 5.7.2023: Pääkuvan kuvatekstissä 12 kuutiota muutettu 1–2 kuutioksi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
”Jos kuusikosta haluaa kasvattaa seuraavan puusukupolven, tulisi kuusia olla mäntyjen alla suhteellisen tasaisesti 1 600–2 000 kappaletta hehtaarilla.”
Näin suuressa tiheydessä ei ole paljon järkeä, koska suuri osa kuusesta ei tule täyttämään edes kuitupuun mittoja ja maan pinnalle ei pääse ollenkaan valoa, mikä aktivoisi maanalaista typensidontaa ja ravinteiden kiertoa.
Järkevä tiheys, jossa kuuset järeytyvät mäntyjen alla on luokkaa 600 – 700 kpl/ha eli siinäkin on vain 4 m puuväli. Miksi ylipäätään pitäisi kasvattaa kuusia mäntyjen alla, muuta kuin poikkeustapauksissa?
Jutussa kehotetaan poistamaan ylipuumännyt varhain, joka vain takaa hyvin pienen tukkiprosentin ja siten huonon kannattavuuden omistajan tappioksi.
Järkevintä on huolehtia koko männyn kasvatuksen ajan riittävästä väljyydestä, että tuuhea ja pitkä latvus eli kasvun moottori säilyy. Tällöin rungot järeytyvät vupsikymmeniä hyvää vauhtia ja tukkiprosentti tulee korkeaksi hyvän kasvun lisäksi. Nuoren kasvatusmetsän tiheys on hyvä n. 400 r/ha (5 m puuväli) ja järeän metsän kasvu säilyy vielä hyvänä 7 puuvälillä eli 200 r/ha.
Näin kasvattaen saadaan alle 100 vuodessa (60-80 v) jo 2 m3:n runkoja eli n. 400 m3/ha.
Miksi emme kasvattaisi nopeasti järeytyvää ja tervettä metsää, jossa hyvä tukkiprosentti tuottaa hyvän kannattavuuden. Tässä kasvatuksessa aliskasvuskuuset kannattaa poistaa jo hyvissä ajoin.
Metsänomistajat suostuvat jatkuvasti höynäytettäväksi eli ottamaan vastaan huonoja ohjeita ts. kasvattamaan kuitupuuvaltaista metsää kuiduttavan teollisuuden mieliksi.