Vuotuisia hakkuumääriä on mahdollista kasvattaa ilman, että metsien kasvu tai hiilivarasto pienenee. Se edellyttää kuitenkin nykyistä suurempaa panostusta metsänhoitoon, arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksessä.
Selvityksen taustalla on hallituksen tavoite nostaa vuotuiset hakkuut nykyisestä noin 66 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin. Julkisuudessa on keskusteltu, riittääkö kotimaista puuta hakattavaksi ja millaiset ilmastovaikutukset hakkuiden lisäämisellä on.
Selvitystyötä vetäneen Luken tutkimusprofessorin Jari Hynysen mukaan puuston kasvua on mahdollista lisätä hyvinkin nopeasti. Jos taimikonhoito-, kasvatuslannoitus- ja kunnostusojitusmäärät nostettaisiin metsänhoitosuositusten esittämälle tasolle, ylittäisi puuston lisäkasvu parissakymmenessä vuodessa kaavaillut lisähakkuut.
Käytännössä tämä tarkoittaisi kasvatuslannoitus- ja kunnostusojituspinta-alojen kaksin- tai jopa kolminkertaistamista.
”Selvityksessä lähdetään siitä, että metsänhoitoon panostetaan selvästi nykyistä enemmän. Kaikkiaan keinot ovat kuitenkin melko maltillisia. Esimerkiksi lannoitusta ei tarvitsisi tehdä kuin parhailla lannoituskohteilla ja kerran kiertoajan kuluessa”, Hynynen sanoo.
Hiilivarasto kasvaa
Selvityksessä vertailtiin puuntuotantoa neljässä erilaisessa käsittelyohjelmassa. Niissä vaihdeltiin hakkuiden ja metsänhoitotöiden määrää siten, että ensimmäisessä mallissa molemmat pysyivät ennallaan, kun taas toisessa mallissa hakkuut nostettiin 80 miljoonaan kuutiometriin. Kolmannessa ja neljännessä mallissa lisättiin hakkuiden lisäksi metsänhoidollisia keinoja, kuten taimikonhoitoa, kasvatuslannoitusta ja jalostettujen männynsiemenien käyttöä.
”Metsänhoitoon panostaminen on nopea keino lisätä metsien kasvua. Jalostetun siemenmateriaalin vaikutus näkyy pitkällä aikavälillä”, Hynynen sanoo.
Jos hakkuumäärää nostetaan ilman, että metsänhoitoon panostetaan nykyistä enemmän, pienenee tarkastellun puuston kokonaistilavuus ja puustoon sitoutunut hiilivarasto laskelmien mukaan 30 vuodessa noin 20 prosenttia. Kaikkiaan metsiemme hiilivarasto kuitenkin kasvaisi, lähivuosina vain nykyistä hitaammin. Taustalla on Hynysen mukaan se, että selvityksen ulkopuolelle jätettiin noin kolmannes koko metsäpinta-alasta.
Lue juttu kokonaisuudessaan Metsälehdestä 12/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
