UPM:n Pelloksen vaneritehtaat Mikkelin Ristiinassa ovat Euroopan suurimmat ja maailmanmitassa kolmen suurimman joukossa. Pellos on itseasiassa kolme tehdasta, joista vanhin 1960-luvun lopulta.

UPM:n vaneriliiketoiminnan johtaja Mika Kekki kertoo, että havuvanerin tilanne on olennaisesti toinen kuin koivuvanerin, joka on toisaalta hyötynyt venäläisvanerin sanktioista, toisaalta kohdannut raaka-aineniukkuuden.

”Venäjä ei ole havuvanerissa ollut oikein minkäänlainen pelaaja, Euroopan markkinoille tullut määrä vastasi meidän yhden tehtaan vuosituotantoa.”

Päivä ei nouse idästä

Havuvanerin tilanne on nyt yhtä lailla vaikea kuin sahatavaran. Havuvaneria käytetään sekä korjaus- että uudisrakentamisessa, ja tässä järjestyksessä, ja molempien tilanne on tahmea.

”Uusia asuntoja seisoo myymättöminä kaikissa maissa eikä uusia rakenneta.”

Kekin mukaan pohjakosketus koettiin viime vuonna. Vaikka suunta on loivasti ylös, niin edelleen ollaan jäljessä täyden käynnin tilauskertymiä. Pelloksella on käyty muutosneuvottelut, lomautusviikkoja on jo pidetty ja lisäviikot talven aikana ovat mahdollisia.

Pelastusta odotetaan korkojen laskusta ja ostovoiman kasvusta, mutta toipuminen on tuskallisen hidasta.

”Isompi vaikutus siirtyy ensi vuoden puolelle, mutta mennäänkö toiselle vuosipuoliskolle, se jää nähtäväksi.”

Kekki vastaa puhelimeen työmatkaltaan Shanghaista. Hänen tuore tuntumansa on, että vanerimarkkinoilla päivä ei nouse idästä. Kiinan markkinat on kyllästetty venäläisellä tavaralla. Maassa kuluttajien varallisuudesta keskimäärin kaksi kolmasosaa on kiinni asunnossa, ja niiden hinnat ovat tulleet alas.

”Täällä näkee joitain infrahankkeita, mutta ei juurikaan asuinrakentamista.”

Järeää ja ylijäreää

Pelloksen tehtaat pystyvät yhdessä tuottamaan havuvaneria yli 400 000 kuutiota, mikä tukinkäyttönä on suunnilleen miljoona kuutiota.

Raaka-aine tulee muun puunhankinnan mukana 140 kilometrin säteellä, lukuun ottamatta 15:tä prosenttia, joka tulee hinaamalla Saimaata pitkin.

Sorvaukseen voidaan ottaa maksimissaan tyveltä 76-senttinen tukki, mutta niitä ei tule monta viikossa. Keskimäärin läpimitat ovat vähän yli 30 senttiä.

Viilunohutta kilpailua

Havutukkia viiluttavia tehdaspaikkoja on puolentusinaa, pohjoisimpina Stora Enson Varkau­den viilupuutehdas ja Metsä Groupin Äänekoskelle valmistuva kertopuutehdas. Metsä Groupin Suolahden tehdas lopettaa vuonna 2026.

Viilupuu ja kertopuu ovat samankaltaisia tuotteita, jotka näyttävät paksuista viiluista liimatulta paksulta vanerilta.

Suurin osa sorvitukeista tulee integraattien muun puunhankinnan mukana. Voi kysyä, syntyykö kolmella ostajalla ja harvalukuisilla, eteläiseen ja itäiseen Suomeen sijoittuvilla tehtailla kunnollista, koko maan kattavaa kilpailua.

Kekin mukaan syntyy.

”Porttihinnat ovat nyt korkeampia kuin vaneriteollisuudessa koskaan, joten kyllä se kilpailulta tuntuu.”

Sorvilisä harvinainen

Joka tapauksessa sorvilisä on harvinainen, eikä sitä ole äänekkäästi kaivattukaan.

”Sorvitukki on harvoin puukaupan ratkaisija eikä hinta aina poikkea sahatukin hinnasta”, MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo.

Hän näkee vanerikuusella erityisarvoa silloin, jos tyvitukit ovat sahauksen kannalta ylijäreitä.

”Metsänomistajan kannalta tosi hyvä juttu, sillä muuten ne menisivät kuitupinoon kuidun hinnalla.”

Rintala kehottaa varmistamaan, että jos puukaupassa on sovittu sahatukin maksimijäreydestä, niin silloin on sovittu myös vaneritukeista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.