Lisärahaa metsitykseen

Joutoalueiden metsitykseen on tälle vuodelle myönnetty kuusi miljoonaa euroa valtion tukea. Myöntövaltuutta on 8,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia metsitystukisopimuksia voidaan tänä vuonna tehdä 8,2 miljoonan euron edestä, mutta tukea voidaan maksaa kuusi miljoonaa euroa. Myöntövaltuutta on yleensä enemmän kuin käytettävissä olevaa rahaa, sillä kaikki hankkeet eivät toteudu. Viime vuonna metsitykseen oli käytettävissä noin 2,3 miljoonaa euroa.

Metsätuholakiin muutoksia

Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen kuusipuutavara pitää tästä vuodesta lähtien kuljettaa osassa keskistä Suomea pois metsästä aiempaa aikaisemmin, eli viimeistään 15. heinäkuuta. Taustalla on metsätuholain mukaiseen aluejakoon tehty muutos. Juurikääpää on tästä vuodesta lähtien torjuttava muidenkin hakkuiden kuin kasvatus- ja uudistushakkuiden yhteydessä.

Metsänhoitoyhdistyksiä yhteen

Metsänhoitoyhdistyksiä on tämän vuoden alusta 56 eli kolme vähemmän kuin ennen vuoden vaihdetta. Yhdistyksistä Kangasniemi-Pieksämäki liittyi vuoden alussa Etelä-Savoon, Ylä-Kainuu Kainuuseen ja Punkalaidun Loimijokeen.

Metka valmisteilla

Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän eli metkan valmistelua jatketaan, kun EU:n uudet valtiontuen suuntaviivat ovat tiedossa. Metka korvaa nykyisen kemeratukijärjestelmän. Jos EU:n valtiontuen suuntaviivat julkaistaan alkuvuodesta, voi laki uudesta kannustejärjestelmästä edetä eduskunnan käsittelyyn syksyksi. Tarvittaessa nykyinen kemeralaki voi olla voimassa vuoden 2023 loppuun asti.

Metsästrategia uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriössä laaditaan tänä vuonna uusi kansallinen metsäohjelma eli Kansallinen metsästrategia 2035. Uuden strategian tavoitteena on muun muassa huomioida entistä ajanmukaisemmin metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tarkoituksena on, että ministeriön asettama metsäneuvosto saa uuden strategian käsiteltäväkseen joulukuussa.

Lisää kansallispuistoja

Suomessa on tämän vuoden alusta 41 kansallispuistoa. Uusin kansallispuistoista on Itä-Lapissa sijaitseva Sallan kansallispuisto, joka perustettiin 1. tammikuuta. Kansallispuistoista 11 täyttää tänä vuonna pyöreitä, kaikki 40 vuotta. Nämä ovat Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan-Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot.

Puunvientikielto voimaan

Venäjän pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto tuli voimaan vuoden alusta. Kielto ei ainakaan toistaiseksi koske koivukuitupuuta ja haketta, jotka Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan kattavat noin 80 prosenttia Venäjältä Suomeen tuotavasta puuraaka-aineesta. Lisäksi vientikielto ei koske Kainuun Vartiuksen raja-asemaa.

Rauman saha käyntiin

Metsä Groupin Raumalle rakentama saha käynnistyy näillä näkymin vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Saha käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä mäntytukkia, ja sen vuosituotanto on noin 750 000 kuutiometriä mäntyssahatavaraa.

Oulun paperikoneen tulevaisuus selkenee

Stora Enson esiselvitys Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kartongin tuotantolinjaksi valmistuu vuoden alkupuolella. Yhtiö lopetti paperin valmistuksen Oulussa vuonna 2020. Toinen käytöstä poistetuista paperikoneista on jo muutettu tuottamaan kartonkia.

Puun hinnat laskuun

Teollisuuspuun hakkuut pysyvät tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla, ennakoi Luke lokakuisessa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Taustalla ovat aiemmin ostettujen pystyvarantojen hakkuut, sahateollisuuden kapasiteetin kasvu ja raakapuun tuonnin väheneminen Venäjältä. Puun keskimääräisten kantohintojen Luke arvioi tänä vuonna laskevan.

Talouden kasvu hidastuu

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun taas viime vuonna kasvu oli 3,5 prosenttia, arvioi Suomen Pankki joulukuisessa ennusteessaan. Sen mukaan maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä raaka-aineiden korkeat hinnat hillitsevät kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa.

Metsäisiä tapahtumia

Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 27.–28. lokakuuta. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä tapahtuma on maksullinen ja järjestetään näillä näkymin live-tapahtumana.

Metsänomistajan päivä -verkkotapahtuma järjestetään 12. maaliskuuta. Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso Metsä ja UPM Metsä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10. maaliskuuta.

Kiinteistötoimituksia etänä

Kiinteistötoimituksiin on nyt mahdollista osallistua etänä. Lisäksi selvään ja riidattomaan sopimukseen perustuva toimitus voidaan suorittaa kirjallisessa menettelyssä kokousmenettelyn sijaan. Metsänomistajaa koskettavia kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi metsäpalstan lohkominen ja yhteismetsän muodostaminen.

Korotuksia maksuihin

Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset tulivat voimaan vuoden alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laitoksen kiinteistötoimituksista perimät maksut nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Jos esimerkiksi kymmenen hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen maksoi viime vuonna 1 650 euroa, maksaa se tänä vuonna 1 690 euroa.

Luonnonsuojelulaki uudistuu

Uusi luonnonsuojelulaki etenee näillä näkymin alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa luontokohteiden suojaa ja laajentaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa. Uutena kohtana laissa on ekologinen kompensaatio, joka tarkoittaa taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuvan haitan hyvittämistä.

Kaavoitus- ja rakentamislaki työn alla

Kaavoitus- ja rakentamislain valmistelu jatkuu. Laki korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain, ja sen tehtävänä on ohjata rakentamista ja alueiden käytön suunnittelua. Tavoitteena on, että uusi laki etenee eduskunnan käsittelyyn kesällä.

Artikkelia varten on haastateltu maa- ja metsätalousministeriöstä lainsäädäntöneuvos Leo Olkkosta, metsäneuvos Niina Riissasta ja neuvotteleva virkamies Tatu Torniaista, ympäristöministeriöstä lainsäädäntöneuvos Pasi Kalliota ja ylijohtaja Teppo Lehtistä, Lukesta ryhmäpäällikkö Pasi Poikosta sekä Suomen Metsäyhdistyksestä projektipäällikkö Kaarina Aroa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.