Monia harmittanut viileä ja sateinen kesä on ollut metsille suosiollinen. Kasvun kannalta lämpöä ja vettä on ollut riittävästi, ja lisäksi usealla viikolla myöhästynyt kesän tulo on vähentänyt kirjanpainajien määrää lähes koko maassa.

Kuusia vitsaavien kaarnakuoriaisten kanta laski jo viime vuonna, mutta tuholaisten määrä näyttää vähenevän edelleen.

”Kirjanpainaja tuottaa kesässä kaksi uutta sukupolvea, mutta nyt lämpösumma on jäänyt niin pieneksi, että tuskin tekee kahta. Ja vaikka kirjanpainaja munisi toisen kerran, niin jälkeläiset tuskin aikuistuvat”, arvioi erikoistutkija Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta Rovaniemeltä.

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen vahvistaa Jalkasen havainnot:

”Etelä- ja Keski-Suomessa kirjanpainajatilanne alkaa rauhoittua. Poikkeuksena on Lappeenrannan ja Parikkalan alue itärajalla, missä tuholaisia on niin paljon, että epidemiakynnys on paikoitellen ylittynyt.”

”Kuuset keltaisempia kuin hillasuo”

Perinteisesti pohjoisen Suomen nuoria kuusikoita rasittava kuusensuopursuruoste on tänä vuonna kellastuttanut maisemaa myös Etelä-Suomessa. Näyttävää, uusinta neulasvuosikertaa verottavaa sienitautia esiintyy etelässä Heikkisen mukaan paljon.

Pohjois-Suomessa kuusensuopursuruoste on vanha vaiva, ja tänä vuonna ruostetta on Jalkasen mukaan ”älyttömästi”.

”Kemijoki on keltainen kuin siveltimellä maalattu, ja jängän kuuset ovat keltaisemmat ruosteesta kuin suo hillasta.”

Etelä-Suomessa kuusikoita on rasittanut toinenkin sienitauti, kuusentuomiruoste. Tauti aiheuttaa kahdenlaista tuhoa: se pilaa kävyt ja siemensadon sekä aiheuttaa kuusen kasvaimissa laatuvikoja.

”Se on lähinnä taimikoiden riesa, ja sen laajuudesta ja vaurioiden määrästä ei vielä ole tietoa”, Heikkinen kertoo.

Pohjois-Suomessa mänty on ainakin uutiskuvien perusteella näyttänyt kukkivan niin, että se on muodostanut kuusensuopursuruosteen tavoin näyttäviä lauttoja vesistöihin.

Luken Risto Jalkanen kuitenkin toppuuttelee runsasta käpysatoa odottavia. Vain männyn hedekukinta on ollut ilmeisen runsasta, mutta emikukkia ei ole erityisemmin ollut.

”Männynkäpyjä ei taida tänä vuonna juuri tulla.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 14/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.