V ajaat kymmenen vuotta sitten tuulivoimayhtiö etsi Meri-Lapin alueelta sopivia paikkoja tuulivoimalle. Rovaniemeläinen metsänomistaja Jukka Aula otti yhtiöön yhteyttä ja tarjosi tuulivoimatonttia mailtaan Tervolasta. Myös muut paikalliset metsänomistajat kiinnostuivat maansa vuokraamisesta tuulivoimalle. Pitkän uran Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitossa tehnyt Aula ja Tervolan kunnanjohtaja valtuutettiin neuvottelemaan vuokrasopimuksista.

Kuutisen vuotta sitten alueelle nousi kymmenen tuulivoimalan tuulipuisto. Yksi tuulivoimaloista sijaitsee Aulan mailla.

”Alkuperäisistä sopimuksista korvaukset moninkertaistuivat neuvottelemalla, mutta eivät ne sitä luokkaa ole kuin tänä päivänä. Tällä hetkellä voi puhua jo merkittävästä tulolähteestä, jos omille maille tulee mylly tai on iso pinta-ala tuulipuistoalueella”, Aula arvioi.

Vuokrien verotus ihmetyttää

Vaikka vuokratulot eivät yllä nykytasolle, kokee Aula saavansa tuulivoimatontista muuta hyötyä. Hyvä tieverkosto ja läpitalven auki olevat tiet helpottavat metsänhoitoa sekä näkyvät puunhinnoissa. Sen sijaan monien muiden tuulivoimalle maata vuokraavien tapaan Aulaa hämmästyttää vuokratulojen verotus.

Metsätila katsotaan verotuksessa maatilaksi. Näin ollen metsätilasta saatu vuokratulo tai muu korvaus määritellään maatalouden tuloksi ja jaetaan verotuksessa maatilan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi.

”Pelkkää metsää omistavalla ei ole maatalouden varoja eikä velkoja, joten hänellä ei ole tätä jakomahdollisuutta. Kaikki tulo luetaan ansiotuloksi”, selventää ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta.

Tällöin tuulivoimasta saatu vuokratulo verotetaan progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan. Monille metsänomistajille tämä tarkoittaa puukauppatuloja kireämpää verotusta.

Metsämaasta saatujen vuokratulojen verotus on saanut monen neuvojankin pään pyörälle.

”Neuvontapuolella on paljon väärääkin käsitystä. Oletetaan, että metsämaan vuokratulo on pääomatuloa, koska se on ilmiselvästi luonteeltaan pääomatuloa, mutta näin ei tosiaan ole”, Aula kertoo havainnoistaan.

Syksyn aikana esitys

Nyt tähän verotukselliseen epäkohtaan on tulossa muutos ­­­– mikäli tuulisen alun saanut uusi hallitus onnistuu pitämään rivinsä kasassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maatalouden metsistä ja pelloista saatujen vuokratulojen verotusta yhdenmukaistetaan muiden vuokratulojen kanssa. Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Jari Salokosken mukaan tämä tarkoittaa, että vuokratulot olisivat jatkossa aina pääomatuloa.

”Tästä on tarkoitus tehdä hallituksen esitystä tämän syksyn aikana. Jos kaikki menee hyvin, muutos voisi tulla ensi vuoden alustakin. Lopullinen aikataulu selviää 19.­­­–20. syyskuuta pidettävässä budjettiriihessä”, Salokoski kertoo.

MTK:n verojohtaja Timo Sipilä on hallitusohjelman selkeästä kirjauksesta mielissään. On loogista, että maanvuokrauksesta saadut verotulot ovat jatkossa pääomatuloa, kuten kaikki muukin omaisuuden kerryttämä tulo Suomessa on.

”Tämä oli yksi MTK:n hallitusohjelmatavoite, ja sain sen sinne vietyä. Olin Säätytalolla kuultavana veroasioista ja tämä oli yksi asia, mitä sinne esitimme”, Sipilä kertoo.

Tällä hetkellä valtaosa MTK:n jäsenten maavuokratuloista tulee peltojen ja maatilojen vuokrista, mutta myös yhä kasvava osa metsänomistajia saa vuokratuloa metsistään. Yksin tuulivoimalle metsänsä vuokranneita on arviolta tuhansia, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

”Verotus ei saisi estää uusiutuvan energian tuotannon laajentamista. Hallituksen linjaus tästä asiasta on erittäin hyvä ja mahdollistaa yhä paremmin tulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotannon”, Sipilä linjaa.

Kymmenien tuhansien vuokratulot

Tuulivoimaloiden vuokria ei tilastoida, eikä moni metsänomistaja uskalla tai halua puhua vuokrista, sillä sopimuksissa velvoitetaan vaitioloon. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella tuulivoimaloita on satoja. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara on ollut mukana neuvottelemassa lähemmäs kolmessakymmenessä tuulivoimahankkeessa ja tietää vuokratason. Vielä 5–10 vuotta sitten tuulivoimalakohtaiset maavuokrat olivat alle 10 000 euroa vuodessa. Nykyään vuokrataso on moninkertaistunut.

”Uusimmissa tarjoukset ovat 20 000–40 000 euroa vuodessa, mutta neuvottelujen jälkeen lopputulos on 40 000–60 000 euron haarukassa per voimala”, Kilpivaara summaa.

Tavallisesti vuokrasta 30 prosenttia menee tuulivoimatontin haltijalle ja 70 prosenttia jaetaan pinta-alan mukaan tuulenottoalueen maanomistajien kesken. Tuulenottoalue ulottuu yleensä 500­–700 metrin päähän voimalasta. Vuokrien noustessa myllytontin omistajan osuus vuokrapotista on pienentynyt. Viimeisimmissä sopimuksissa 20 prosenttia on mennyt voimalakiinteistölle ja 80 prosenttia jaettu pinta-alan mukaan.

Kilpivaara arvioi tuulivoiman tuottavan vuokratuloja keskimäärin noin 300–600 euroa hehtaarilta, mutta vaihtelu on suurta.

Ei metsätalouden pääomatuloa

Mikäli tuulivoimapuiston alle menee useampi hehtaari metsämaata tai tuulivoimala sattuu omille maille, nousevat vuokratulot huomattaviksi. Uusissa sopimuksissa omilla mailla sijaitsevasta tuulivoimatontista on saatu esimerkiksi 30 000 euron vuosivuokraa.

Keskituloisella tällaisen potin lisääminen ansiotuloverotukseen nostaa veroprosenttia kummasti. Sen sijaan pienituloisille eläkeläisille, työttömille tai matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville nykyinen verotus on pääomatuloverotusta huokeampaa. Alle 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 30 ja yli 30 000 euron pääomatuloista 34 prosenttia.

Metsäkeskuksella veroneuvontaa antava metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen teki Metsälehdelle laskelman, miten ansiotuloverotus kohtelee vuokratulojen saajaa, kun ansiotulot vaihtelevat 10 000 eurosta 100 000 euroon vuodessa. Esimerkissä henkilö vuokraa yhteensä 40 hehtaaria tuulivoimalle ja saa vuokratuloja yhteensä 24 000 euroa eli 600 euroa hehtaarilta.

”Kun on ansiotulot jäävät alle 20 000 euron, on vuokrien verotus edullisempaa ansiotuloverotuksena”, Lappalainen summaa.

On hyvä huomioida, että hallitusohjelmassa puhutaan maatalouden maanvuokratulojen yhdenmukaistamisesta muiden vuokratulojen verotuksen kanssa. Metsänomistajalle metsämaanvuokra tulee uudistuksen jälkeen olemaan todennäköisesti muuta pääomatuloa, ei metsätalouden pääomatuloa. Tämä tarkoittaa, että vuokratulosta ei voi tehdä metsävähennyksiä tai menovarauksia.

Vaihtoehtona yhteismetsä tai osakeyhtiö

Tällä hetkellä metsämaan vuokratulojen verotukseen voi vaikuttaa kolmella tavalla, joista yksikään ei ole ongelmaton: perustamalla yhteismetsän, yhtiöittämällä metsä tai jättämällä kuolinpesä jakamatta. Kuolinpesässä vuokratulot eivät kohdistu suoraan henkilökohtaiseen ansiotuloverotukseen, mutta päätökset vaativat yksimielisyyden. Puuta ei kaadeta, maata vuokrata tai metsää hoideta, jos yksi osakas on erimielinen.

Yhteismetsällä veroprosentti on 26,5, eikä siihen näillä näkymin ole tulossa muutosta. Yhteismetsässä kuitenkin suurin osa tuloista pitää tulla puunmyynnistä.

”Yhteismetsälaissa sanotaan, että yhteismetsää tulee käyttää ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen”, Lappalainen muistuttaa.

Aula on omalla tuulivoimatontillaan päätynyt poikkeukselliseen ratkaisuun. Tuulivoimatontti lohkottiin ja yhtiöitettiin. Verokohtelu on osakeyhtiössä aavistuksen kevyempi, mutta ilman perheen taloushallinnon osaajaa olisi osakeyhtiöön liittyvä byrokratia ollut turhan työlästä. Osakeyhtiössä tulot ovat yhtiön tuloa, ja rahojen ulos ottaminen yhtiöstä ei ole verotonta ja vaatii verosuunnittelua. Syinä perheen sisäisen yhtiön perustamiseen olivat riskien hajauttaminen ja sukupolvenvaihdoksen ennakointi.

Vanhoissa sopimuksissa ei ole purkuvakuutta. Jos tuulivoimayhtiö menisi konkurssiin, jäisi myllyn purkaminen yhtiölle. Lisäksi tuulivoimatontin lohkominen eroon muusta metsäomaisuudesta helpottaa myöhemmin muiden omaisuuserien hallintaa ja jakoa.

”Tuulivoimatontin arvo sukupolvenvaihdostilanteessa, perunkirjoituksissa ja jakotilanteissa on vaikeasti määritettävä ja vaikeasti verrattavissa muuhun omaisuuteen ja metsään”, Aula perustelee.

Juttua varten on haastateltu myös Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosta ja Maataloustuottajain Etelä-Hämeen säätiön asiamies Jyrki Näsiä.

Metsämaalta saa vuokratuloja:

• › Tuulivoimalasta
• › Aurinkovoimasta
• › Linkkimastoista
• › Metsästysmaiden vuokrauksesta
• › Maiseman vuokrauksesta
• › Metsämaan vuokrauksesta Tornatorille
• › Kaivosyhtiöiden kaivospiirimaksuista

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.