Metsäkeskus on tällä viikolla tarkastanut Keski-Suomessa uudelleen kohutun korjuujälkiselvityksen kohteita, tällä kertaa maastossa. Tarkastuskohteina oli viisi ensiharvennuskohdetta, jotka oli selvityksen mukaan hakattu metsälain vastaisesti liian harvaksi.

Metsälehden saamien tietojen mukaan maastotarkastusten yhteydessä on havaittu, että osalla kohteista puuston pohjapinta-ala ja runkoluku ovat olleet jopa tuplasti Metsäkeskuksen aiemmassa selvityksessä mittaamia suurempia.

Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen myöntää, että maastotarkastuksissa saatiin kohteille korkeampi pohjapinta-ala kuin Metsäkeskuksen dronekuvauksiin pohjautuneessa selvityksessä. Nyt tehdyn tarkastuksen tavoitteena ei Korhosen mukaan kuitenkaan ollut verrata tuloksia aiemman selvityksen tuloksiin.

”Tarkastelimme asiaa vain metsälain näkökulmasta, eikä tarkastusmenetelmiä voi verrata keskenään. Selvitimme maastossa, aiheuttaako harvaksi hakattu puusto kohteille uudistamisvelvoitetta”, Korhonen kertoo.

Ei uudistamisvelvoitetta metsänomistajille

Maastotarkastusten perusteella Metsäkeskus ei tule esittämään uudistamista yhdellekään kohteista, vaan ne todettiin edelleen kasvatuskelpoisiksi, vaikka osa kohteista oli vajaatuottoisia. Uudistamista ei katsota tarpeelliseksi, vaikka maastossa tarkastetut viisi kohdetta olivat erillisselvityksen tulosten perusteella kohteista kaikkein harvimmiksi hakattuja.

Kaikkiaan Keski-Suomesta löytyi lain vastaisesti liian harvaksi hakattuja ensiharvennuskohteita reilut 40 kappaletta.

”Olemme jo aiemmin tarkastaneet sisätöinä 35 kohdetta. Yhdellekään kohteista ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä metsälain 20 §:n mukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, kuten kohteen uudistamiseen tai täydennysviljelyyn. Nyt tehdyt maastotarkastukset vahvistavat käsitystä, että ratkaisut ovat olleet oikeita”, Korhonen sanoo.

Drone ei tunnista lehtipuita?

Metsäalan toimijat ovat Keski-Suomessa tehneet talven ja kevään aikana omia mittauksiaan Metsäkeskuksen tarkastamilla kohteilla. Monissa mittauksissa on päädytty selvästi Metsäkeskuksen mittauksia korkeampiin runkolukuihin ja pohjapinta-aloihin. Metsäteollisuus ry on vaatinut Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmän puolueetonta auditointia, johon Metsäkeskus ei ole toistaiseksi suostunut.

Eniten poikkeavuuksia mittaustuloksissa on havaittu runsaasti koivua sisältävissä metsissä sekä kuvioilla, joissa on valtapuuston alla alikasvosta. Syyksi on arveltu, että dronekuvien tulkinnassa kaikkia lehtipuita ei ole tunnistettu mukaan runkolukuun. Korhonen ei ota suoraan kantaa mahdollisiin mittausten virheisiin.

”Pyrimme etsimään selittävää tekijää siihen, miksi valtakunnallisissa korjuujälkitarkastuksissa ja Keski-Suomen erillistarkastuksessa on ilmennyt niin suuria eroja. On tutkittava huolella, onko mittausmenetelmissä mahdollisesti jotain virhelähteitä.”

Metsäkeskuksen erillistarkastuksen tuloksista virinnyt ensiharvennusskandaali on ravisuttanut koko metsäalaa. Metsäalalta kriisiä on kuvailtu muun muassa ”pahimmaksi sitten kartellikäräjien”. Kohu on aiheuttanut mittavaa imagohaittaa puunkorjaajille ja metsäyhtiöille.

Lisää aiheesta: Metsäkeskuksen korjuujälkiselvityksen mukaan tuotostappio ainakin 20 prosenttia

Lisää aiheesta: Mitä ensiharvennuksilla oikein tapahtuu?

Lisää aiheesta: Harvennuskriisi haastaa korjuun valvonnan

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.