Metsäkauriin asema riistalajina herättää maanomistajissa kysymyksiä sitä mukaa, kun laji levittäytyy kohti pohjoista. Periaatteessa asia on yksinkertainen. Metsäkauriin metsästämiseen ei tarvita pyyntilupaa eikä tietyn suuruista yhtenäistä maa-aluetta, kuten hirven ja valkohäntäpeuran metsästykseen. Metsästyskortin omistava metsänomistaja voi siis metsästää omalla maallaan metsäkaurista itse, tai vuokrata metsästysoikeuden haluamalleen taholle.
”Jos vuokraa maansa metsästysseuralle, kannattaa metsäkauris kirjata aina vuokrasopimukseen selvyyden vuoksi omana lajinaan”, ohjeistaa riistapolitiikasta vastaava kenttäjohtaja Timo Leskinen MTK:sta.
Metsäkauriin metsästysoikeuden voi vuokrata haluamalleen taholle, vaikka esimerkiksi hirven metsästysoikeus olisi vuokrattu tietylle metsästysseuralle.
”Samojen alueiden metsästysoikeuksien vuokraamiseen eri toimijoille voi liittyä kannanhallinnan ja turvallisuudenkin näkökulmasta myös selviä riskejä. Jokainen maanomistaja kuitenkin itse päättää omasta toimintamallistaan”, Leskinen huomauttaa.
Arvo puntariin nettihuutokaupassa
Kauriin metsästysalueille on runsaasti kysyntää etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa jopa ylitiheä metsäkauriskanta houkuttelee metsästäjiä.
Vakiintunutta korvaustasoa metsäkauriin metsästysoikeudelle ei silti vielä ole.
”Yksittäisissä tapauksissa metsästysoikeuksista on oltu valmiita maksamaan merkittäviäkin summia. Mutta mitä tapahtuisi, jos laitetaan valtava suma kohteita tarjolle”, pohtii Leskinen.
Siitä voidaan pian saada kokemusta. Esimerkiksi hyvinkääläinen metsätalousyrittäjä Mikko Viljanen on päättänyt kokeilla eri puolilla maata sijaitsevien metsätilojensa metsästysoikeuksien vuokraamista huutokaupalla Eräverkko -nettisivustolla.
Viljasen tiloilla sopimukseen kuuluu metsäkauriin ja pienriistan metsästysoikeus vuoden ajaksi.
”Vuokralainen saa alueen omaan tai haluamansa porukan käyttöön. Hän voi myös rakentaa esimerkiksi laavun tai kodan alueelle.”
Viljanen ei itse harrasta metsästystä ja kokemukset maiden vuokraamisesta metsästysseuroille ovat olleet osin negatiivisia.
”Sopimukseen kirjattuja vuosittaisia lihaosuuksia ei toimitettu, joten irtisanoin sopimukset.”
Lihalle suuri kysyntä
Kauriin lihalle löytyy myös markkinoita, jos metsänomistaja ei itse hyödynnä lihaa. Myös monet metsästysseurat toimittavat hirvieläinten ruhoja myyntiin.
”Ostamme metsäkauriin ruhoja mielellämme, ja meille voi toimittaa myös yksittäisen ruhon. Isommat erät noudamme, mutta pihassamme on kylmäkontti, jonne ruhon voi jättää 24/7”, kertoo Inkoossa toimivan Viltgården Premium Products Ab:n yrittäjä Joakim Ignatius.
Yritys maksaa nahattomasta, jalattomasta ja päättömästä kauriin ruhosta noin 5 euroa kilolta. Aikuisen metsäkauriin ruhopaino on noin 20 kiloa, joten yhdestä eläimestä tuloa kertyisi noin sata euroa.
”Käsittelemme vuosittain noin 400 metsäkauriin ruhoa ja myymme lihat joko suoraan yksityisille asiakkaille, vähittäiskauppaan tai ravintoloille. Kysyntä tuotteille on hyvää”, kuvailee Ignatius.
Riistalihan jalostusarvo on hyvä, sillä vapaatariistaa.fi -verkkosivuilla yritys myy metsäkauriin lihapaketteja 46,90 euron kilohintaan.
Tulot metsästäjille, haitat maanomistajille?
Timo Leskisen mukaan MTK:ssa pohditaan jatkuvasti sitä, mitä reittiä jäsenten maa- ja metsätalouden tulos muodostuu kokonaisuudessaan parhaaksi.
”Olosuhteet vaihtelevat eri puolilla Suomea todella paljon ja tähän metsästysoikeuksien hinnoitteluun ei ole yhtä valtakunnallista ratkaisua.”
Leskinen uskoo, että kaupallisen metsästyksen lisääminen tarkoittaisi todennäköisesti myös korkeampia riistakantoja ja vahinkojen kasvua.
”Ongelma on, että hyödyt ja haitat eivät kohdennu tasapuolisesti. Metsästyksen tuotoilla on myös haasteellista saada korvattua maa- ja metsätalouden vahinkoja.”
Leskinen sanoo, että nykyinen järjestelmä kaipaa uudistamista, mutta asioissa on edettävä siten, ettei hirvieläinten kannanhallintaa vaaranneta.
”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen takia hirvieläinkantojen hallinnan merkitys vain korostuu jatkossa. Riittävän yhtenäiset metsästysalueet sekä hyvä maanomistajien ja metsästäjien tiivis yhteistyö on asioiden hoitamisen keskiössä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
