”Viime vuonna metsäkanalintujen kanta oli edellisvuotta parempi. Taustalla oli monta huonoa vuotta, joten kannan nousu oli odotettavissa”, sanoo erikoistutukija Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsäkanalintukantojen runsastuminen ja metsästysmahdollisuuksien kasvu ovat lisänneet metsästäjämääriä, ja nostaneet siten kokonaissaalista.

Vuoden 2019 metsäkanalintusaalis kasvoi noin parikymmentä prosenttia edellisvuodesta. Teeriä pyydettiin noin 122 000, metsoja 31 000, pyitä 45 000 ja riekkoja 32 000 yksilöä.

Vaikka viime vuoden teerisaalis kasvoikin edeltävistä vuosista, oli määrä kuitenkin vain noin puolet 2010-luvun alun huippusaaliista ja aavistuksen alle 2000-luvun keskiarvon.

”Kanalintujen määrä on aina monien tekijöiden summa. Kylmä ja sateinen kevät on aina haitallinen pienille poikasille. Tämän kevään olosuhteet vaikuttavat suhteellisen suotuisilta, vaikka paikoin alkukesästä oli hyvin kuivaa”, Ikonen sanoo.

Tämän vuoden kannan laskenta on meneillään ja ensimmäisiä uusia tietoja saadaan elokuun puolivälin tienoilla.

Metsäkanalinnut tarvitsevat monipuolisia elinympäristöjä, toisaalta avoimia paikkoja lentoon lähtöön, toisaalta suojapaikkoja. Ikonen arvelee, että monet metsänomistajat ovat viime vuosina havahtuneet metsäkanalintujen elinolosuhteiden parantamiseen.

”Metsätalouteen on tullut viime vuosina riistametsänhoitosuosituksia ja varmaan niiden myötä tähän on osin herätty”, Ikonen pohtii.

Muiden eläinten saaliit vaihtelivat

Metsästäjien pienpetosaalis jäi edellisvuotta pienemmäksi. Etenkin supikoiria ja minkkejä pyydettiin vähemmän, supikoiria noin 138 000 ja minkkejä noin 38 000 yksilöä. Molemmat ovat nykyään määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi, joita voivat tietyin edellytyksin pyydystää myös muut kuin riistanhoitomaksun maksaneet henkilöt. Tilastossa on arvio vain riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien saamasta saaliista. Pienpetoja ovat supikoiran ja minkin lisäksi myös kettu, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä.

Metsäjäniksen saalismäärät ovat vuosien varrella pienentyneet. Viime vuonnakin saalis jäi edellisvuosien keskiarvoa pienemmäksi.

Vesilinnuista eniten saaliiksi saatiin sinisorsia ja taveja. Sinisorsia pyydettiin noin 200 000 yksilöä, taveja yli puolet vähemmän kuin sinisorsia. Vesilinnuista kolmanneksi eniten pyydettiin telkkiä, kolmannes tavien määrästä.

Sepelkyyhky on runsastunut Suomessa viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja saalismäärät ovat koko 2010-luvun olleet suuria. Sepelkyyhkysaalis oli määrältään kaikkein suurin, runsas 300 000 yksilöä. Vuonna 2019 sepelkyyhkyjä sai saaliiksi noin 29 000 metsästäjää. Metsäkanalintuja metsästi edellisvuoden tapaan noin satatuhatta metsästäjää, ja heistä noin 60 prosenttia sai saalista. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta metsästystilastosta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.