Metsäkadon tutkijasta professoriksi Helsinkiin

Euroopan ainoa kansainvälisen metsäpolitiikan professori Maria Brockhaus aloittelee työtään Helsingin yliopistossa.

Metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen Helsingin yliopistosta (oikealla) ja Metsämiesten säätiön puheenjohtaja Ilpo Tikkanen esittelivät Maria Brockhausille suomalaisia metsäpäättäjiä. (Kuvaaja: Erkki Oksanen)
Metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen Helsingin yliopistosta (oikealla) ja Metsämiesten säätiön puheenjohtaja Ilpo Tikkanen esittelivät Maria Brockhausille suomalaisia metsäpäättäjiä. (Kuvaaja: Erkki Oksanen)

Saksalaissyntyinen Maria Brockhaus valittiin viime keväänä kymmenen hakijan joukosta hoitamaan uutta kansainvälisen metsäpolitiikan professuuria. Idea viran perustamisesta syntyi Metsämiesten Säätiössä, ja sen mahdollisti säätiön lahjoitus.

Toissa viikolla järjestetyssä tutustumistilaisuudessa metsävaikuttajat toivoivat professorilta huomiota erityisesti Brysselin päätöksentekoon. EU:n direktiivit askarruttavat niin metsäammattilaisia kuin metsänomistajia.

Brockhaus ymmärtää suomalaisten huolen. Hän on itsekin kotoisin maatilalta, ja tietää, että suomalaiset ja saksalaiset metsänomistajat ajattelevat metsistä eri tavoin kuin monen muun EU-maan kansalaiset. Hän kuitenkin korostaa, että pohjimmiltaan metsiin liittyvät ongelmat ovat globaaleja. Ne ohjaavat politiikkaa myös EU:ssa.

”Tehtäväni on tuottaa tietoa päätösten tueksi, eikä sanoa, mitä pitäisi tehdä.”

Tutkimuksen ohella professori avaa opiskelijoille, miten päätökset syntyvät. Ensimmäiset kansainvälisen metsäpolitiikan kurssit alkavat tänä keväänä.

Brockhaus on perehtynyt erityisesti trooppisten metsien rooliin ilmastonmuutoksessa.

Viime vuoden lopulla hän koki itsekin melkoisen ilmastonmuutoksen. Työskenneltyään pitkään Cifor-tutkimuslaitoksella, viime vuodet Indonesiassa, hän muutti pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle Helsinkiin.

Virkaanastujaisluennolla Brockhaus lupasi opetella hiihtämään. Vielä siihen ei lumen puutteen vuoksi ole ollut mahdollisuutta.

”Ehkä kokeilen ensin luistelemista.”

Julkaistu Metsälehdessä 3/2017

Kommentit (1)

  1. Hyvä, hyvä, Väli-Suomessa on runsaasti puhdasta valkeaa lunta !

Metsänhoito Metsänhoito