Opiskellessaan metsäsuunnittelua Teppo Hujala perehtyi inventointiin, paikkatieto-, simulointi- ja optimointijärjestelmiin, mutta huomasi pian, että ne eivät riitä. Jotta suunnittelutieto muuttuu käytännön toimiksi metsässä, tarvitaan tietoa metsänomistajista.

Havainto johti sittemmin väitöskirjaan, joka käsitteli metsänomistajalähtöistä metsäsuunnittelua.

Myöhemmälläkin tutkijan uralla metsänomistajien näkökulma on säilynyt, niin myös nykyisessä tehtävässä metsäbiotalouden ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Metsäsuunnittelu on hyvä esimerkki menneestä maailmasta, jossa metsänomistajan asema oli erilainen kuin se on nykyään.

”Valtio subventoi metsäsuunnitelmia, mutta täyttä varmuutta ei ollut siitä, kenelle niitä tehtiin. Välttämättä suunnitelmasta ei ollut metsänomistajille niin suurta hyötyä kuin metsäammattilaisille.”

Nykyään tilanne on toisenlainen, kun toimijoiden pitää saada rahat asiakkailta. Silloin asiakasta on kuunneltava ja kehitettävä häntä kiinnostavia palveluja.

Erilaisuus huomioitava

Teppo Hujalalla on ollut kiireinen kesä. Muutama viikko sitten hän isännöi Vaasassa järjestettyä kansainvälistä konferenssia, johon osallistui iso joukko yksityismetsätalouden tutkijoita.

Metsänomistajien arvot ovat hyvin samanlaisia eri puolilta maailmaa.

”Jo pelkästään omistamisella, ja sillä, että pystyy päättämään ja tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo.”

Suomessa metsänomistajia on tutkittu paljon, mutta Hujalan mielestä omistajakunnan moninaisuuden selvittämisessä olisi vielä tehtävää.

Tietoa on kerätty metsäpolitiikan tueksi tai puuntarjonnan turvaamiseksi, mutta tulevaisuutta varten tarvitaan hienosyisempää ymmärrystä erilaisista metsänomistajista.

”Esimerkiksi olisi mielenkiintoista selvittää edellytyksiä naapuriyhteistyölle etämetsänomistajien kesken.”

”Sieltä voisi löytyä kiinnostavia asioita, joista metsänomistajat hyötyisivät niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.”

Markkinat toimivat

Metsäteollisuuden raaka-aineen saanti riippuu paljon yksityismetsänomistajien puunmyyntihaluista, jotka tämän tästä ovat herättäneet huolta.

Hujala uskoo, että markkinat kyllä toimivat. Ennemminkin häiriöitä voi aiheutua siitä, että metsien käsittelyä ei hyväksytä yhteiskunnassa.

”Jos metsien hoidosta tulee kovin kiistelty asia, osa metsänomistajista vetäytyy, eikä ei halua joutua kiistan välikappaleeksi.”

Todennäköisesti näin ei kuitenkaan käy. Käytössä on kaksi sertifiointijärjestelmää sekä erilaisia metsänkäsittely- ja luonnonhoitomenetelmiä, joten hakkuita voidaan sovittaa hyvin moniin tavoitteisiin.

”Luin juuri avohakkuuvapaasta sahatavarasta. Jos tämäntyyppisille tulee kysyntää, mikäs siinä, silloinhan markkinat toimivat.”

Julkaistu Metsälehdessä 13/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.