Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan noin kahden miljardin euron rakentamisurakka on metsäfibreläiseen tyyliin sujunut aikataulun mukaisesti.
Sellukattiloiden pitäisi alkaa porista tämän vuoden syksyllä. Tehtaan puunhankintaa ollaan parhaillaan virittelemässä niin Suomessa kuin Ruotsissakin vastaamaan noin neljä ja puoli miljoonaa kuutiometriä vuosittain lisääntyvään puuntarpeeseen.
Lopulliseen iloon uudesta sellun- ja rahantekokoneesta Metsä Fibren leirissä tuskin vielä on tempauduttu. Näin siksi, että jo käytännössä valmiiksi rakennetun tehtaan kohtalo on edelleen korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n käsissä.
Uhkana tehtaan käynnistymiselle on Lapin luonnonsuojelupiirin vuonna 2021 tekemä valitus, jossa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtaalle antamaa ympäristölupaa vaaditaan kumottavaksi. Ilman ympäristölupaa tehdasta ei voi käynnistää eikä KHO:n päätöksestäkään enää voisi valittaa.
Valituksen perusteena ovat kasvavan puunhankinnan vaikutukset metsäluontoon ja puunkorjuun aiheuttama vesistöjen hajakuormituksen lisääntyminen, joita ei ympäristölupaa käsiteltäessä ole valituksen mukaan otettu huomioon.
Luonnonsuojelupiri huomauttaa myös, että Metsä Fibre ei lupahakemuksessaan ole arvioinut hankekokonaisuuden ilmastovaikutuksia.
Huomattavaa on, että Lapin luonnonsuojelupiiri teki valituksensa vuotta ennen kuin Venäjän puuntuonti Suomeen loppui. Myös Ruotsin valtion metsäyhtiö Svea Skog ilmoitti vähentävänsä hakkuitaan maan pohjoisosissa, josta on tarkoitus tuoda vuosittain noin miljoona kuutiometriä puuta Kemin uudelle tehtaalle.
Metsä Fibre ei lähestyvän tulosjulkistuksen vuoksi kommentoi asiaa. Yhtiöstä todetaan, että KHO:n päätöstä odotetaan luottavaisina.
Ympäristöluvassa ei tarkastella metsiä
Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Niko Soinisen mukaan Kemin uuden tehtaan ympäristölupa koskee vain tehtaan välittömiä ympäristövaikutuksia, joista tärkeimmät ovat tehtaan lähellä olevan vesialueen, siis Perämeren tila.
”Puunkorjuun vaikutuksia metsäluontoon ei ympäristöluvassa tarkastella. Hakkuiden aiheuttamaa vesistöjen hajakuormituksen lisääntymistä voitaisiin ehkä tarkastella siinä tapauksessa, että kaikki puu korjattaisiin saman vesimuodostuman alueelta, jolla tehdaskin sijaitsee, ja ne muodostaisivat kiinteän toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä on kuitenkin melko teoreettinen mahdollisuus. Lähtökohtaisesti ympäristölupa keskittyy tehtaan suoriin vesistöpäästöihin ja niiden ekologiseen vaikutukseen.”
Soinisen mukaan vanhan tehtaan uudistamisessa ympäristöluvan käsittelyn lähtökohdat ovat toiset kuin esimerkiksi taannoisessa Finnpulpin tehtaan lupa-asiassa.
”Täysin uuden tehtaan vaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana on vesimuodostuman vallitseva tila, joka on luokiteltu ilman, että siinä on huomioitu tehdashankkeen vaikutusta vesismuodostuman ekologiaan. Uusi laitos voi näin ollen vaikuttaa merkittävästikin vesimuodostuman tilaan. Jos taas kyse on hankkeesta, joka korvaa aiemman tehtaan, vesimuodostuman ekologinen luokittelukin on todennäköisesti tehty ottaen vanhan hankkeen päästöt huomioon. Näin korvaava hanke ei välttämättä heilauta ekologisen tilan mittaristoa suuntaan tai toiseen.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kemin uusi tehdas on aivan mainio juttu.
Suomen ja Ruotsin Lapin hoitamattomat tai huonosti hoidetut metsät saavat nyt huomiota, hoitoa joiden takia lisäkasvua tulee rutkasti.
Metsänhoito pitäisi vaan panna kuntoon ojituksia, harvennuksia, taimikonhoitoja ja soiden tuhkalannoituksia myöten.
Metsänomistajien kannattaa kasvattaa kuitenkin tukkipuuta paremman hinnan takia vaikka sellun keittoon sekin päätyisi.
Tehtaalle ei ole kannattavuusongelma ostaa tukkipuuta prosessiin, sillä sen korjuu, kuljetus ja käsittely on halvempaa sekä sellun saanto siitä on paljon parempaa kuin kuitupuusta.
Pohjoisen jo korkeat ja yhä nousevat lämpösummat eivät ole enää puun kasvatuksen esteenä, vaan vanhat asenteet ja ennakkoluulot osaamattomuuden lisäksi.
Kemin tehtaan kuidut tuotetaan paljon ekologisemmin kuin muissa maissa, ja siksi sen käyttökin on vain hyvää ilmakehän hoitoa, puhumattakaan metsän lisäkasvun hiilen sidonnasta.
Niinkin ”demokraattinen” taho kuin luonnonsuojelupiirikö voi edustaa mitään yhteistä etua tässä yhteiskunnassa? Yksittäisten muutenkin elämäänsä turhautuneiden ihmisparkojen joukkiolla ei voi olla mitään tekemistä ja todellista valtaa omaksumassaan asiassa, huokuvatpahan yhteistä ilmaa joko paikanpäällä Kemissä tai kehä-kolmosen sisällä.