Kemeran korvaava metka-kannustejärjestelmä mullistaa suometsien tuetun hoidon. Maaliskuun alusta lähtien tukea voi hakea suometsän hoitosuunnitelman laadintaan sekä vesiensuojelun toteutukseen, rakenteisiin ja toimenpiteisiin sekä piennarteiden tekemiseen.
Tuki tulee olemaan kaksiosainen. Ensin haetaan tukea suunnitteluun. Kun hoitosuunnitelma on hyväksytty, voidaan tukea hakea vesiensuojelutoimiin ja piennarteihin. Vanhojen ojien perkaukseen eli kunnostusojitukseen valtio ei enää tukea myönnä.
Vaikka uuden järjestelmän on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta, ei metkaa koskevaa lakia ja asetusta ole vielä vahvistettu, Moni yksityiskohta on yhä auki.
”Kun saamme hakemuksia, meidän pitäisi osata päättää, ovatko suunnitelmat hyväksyttäviä. Siinä on muutama linjauksen paikka. Joudumme käymään keskustelua ministeriön suuntaan vielä paljon tulevan talven aikana”, sanoo metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola.
Nikkola esitteli metka-järjestelmää Suometsät 2035 -tilaisuudessa Helsingissä lokakuun alussa.
Vaatimustaso kemeraa kovempi
Metkan tavoitteena on lisätä puuston kasvua, parantaa vesien suojelun tasoa ja turvata sekä lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tarkoituksena on tukea toimenpiteitä, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, parantavat metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja ylläpitävät metsätieverkostoa. Nämä kaikki tavoitteet tulisi yhteensovittaa suometsien hoidossa.
Vesiensuojelun tasoa parantavissa toimenpiteissä metkan vaatimustaso on Nikkolan mukaan kemeraa tiukempi. Esimerkiksi nykyään vesiensuojelussa yleisin menetelmä on laskeutussaltaiden käyttö. Laskeutusallas kaivetaan laskuojan yhteyteen. Se hidastaa veden virtausta, jolloin kiintoaines laskeutuu altaan pohjaan. Jos laskeutusallas on metkassa ainoa vesiensuojelutoimenpide, pitää perustella, miksi se yksin riittää.
”Siinä monelle suunnittelijalle tulee varmasti tenkkapoo”, Nikkola sanoo.
Myös ojien tarpeellisuus syynätään tarkoin.
”Todellinen ojien kaivuutarve on harkittava ja perusteltava ojan tarkkuudella. Se on iso muutos”, Nikkola arvioi.
Kemeratuetuissa suometsien hoitohankkeissa vanhat ojat on perattu ilman suurempia perusteluja. Metkassa tavoitteena on, että toimenpiteet suunnitellaan niin, että ojaverkostoon kosketaan mahdollisimman vähän kaivinkoneen kauhalla. Suometsänhoidon hakkuut ja lannoitukset suunnitellaan niin, että pohjaveden pinnantaso säilyy halutulla korkeudella ilman ojien avaamista.
”Vaatii aika paljon osaamista ja viitseliäisyyttä suunnitelman tekijöiltä ja meiltä osaamista, kun tarkastamme hanketta”, Nikkola toteaa.
Malli hyvä, käytäntö arvoitus
Monet suometsähankkeet ovat yhteishankkeita, jotka harvemmin käynnistyvät maanomistajalähtöisesti. Nikkolan mukaan tärkeää olisi kannustaa toimijoita käynnistämään suunnitteluprosessi myös tulevaisuudessa.
Suohankkeessa tehdyn kyselyn mukaan maanomistajat ovat valmiita panostamaan suometsänhoitoon noin 10–20 euroa hehtaarilta. Moni toimija kokee, että maanomistajien maksuhalukkuus ja metkaan kaavaillut tukiprosentit eivät tee työstä heille kannattavaa.
Ari Nikkolan mukaan metkan malli suometsien hoitoon on hyvä, mutta käytännön toteutus arvoitus.
”Säädöksiä ja tukitasoja voidaan tarvittaessa muuttaa. Toivon, että hankkeita syntyy. Huonoin vaihtoehto on se, että kunnostusojitus jatkuu entisellä mallilla maanomistajienrahoittamana ja ilman kunnollista suunnittelua”, Nikkola summaa.
Lisää aiheesta: Kemera historiaan, metka tulee
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Voi kun on lapsellista kuvitella, että suolla voidaan kasvattaa puita ilman kunnollista ojitusta, joka pitää pohjaveden 40 cm alapuolella.
Kaiken lisäksi vesi virtaa turpeessa hitaasti ja nousee kapillaarisesti ojien välillä. Siksi ojavälin pitäisi olla max 20 m.
Järkevintä on uudistettaessa kaivaa laakeat ajouraojat omalla rahalla ilman tukia. Niissä kaivetaan 4 m leveät ja loivaluiskaiset ja keskeltä 50-60 cm syvät ojat, joiden maat nostellaan 400-500 l mättäisiin, joita tehdään 1200 kpl/ha. Näiden huipulle tasoitetaan kuokan syrjällä kourumaiset min. 60 cm tasanteet, joiden keskelle hyvin nopeasti kehittyvä taimi istutetaan.
Kyseinen ajouraoja systeemi maksaa 600-700 €/ha, mutta sillä saadaan ajourat, loistavat istutuspaikat, heinän ja vesan torjunta 2-4 vuodeksi, sekä torjunta myyriä ja tukkimiehen täitä vastaan ja erittäin nopeasti kehittyvä metsä.
Uudistamisessa laatu ja nopea uuden kasvun aikaansaaminen on tärkeintä ja taloudellisinta, ei pienet tukipennoset. Hyvän ja keskinkertaisen nuoren metsän kasvuarvoero jo 2 vuodessa on suurempi kuin tukirahat.