Metka-tuet otettiin käyttöön vasta viime vuonna, mutta virkamiesten ajatukset ovat jo järjestelmän uudistamisessa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä tukien kannustavuutta ja vaikuttavuutta.
”Nykyinen metka-järjestelmä on voimassa vuoden 2029 loppuun. Siinä metsänomistajalle korvataan kustannuksia ja tulonmenetyksiä”, toteaa metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
2030-luvulla käytössä on uusi tukijärjestelmä.
”Nyt selvitetään, olisiko tukia mahdollista maksaa tuloksen perusteella tai hyödyntää tarjouskilpailua niin, että järjestelmä olisi nykyistä kustannustehokkaampi ja maanomistajan kannalta houkuttelevampi.”
Metsätalouden tulosperusteisten tukien kehittämistä on selvittänyt työryhmä, jossa on laaja edustus metsätalous- ja ympäristöalan organisaatioita. Se jätti ehdotuksensa uusista tukimuodoista ja niiden pilotoinnista maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille helmikuussa. Ehdotusta voi kommentoida Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 4. huhtikuuta asti.
Työryhmä esittää, että neljää uudenlaista tukimuotoa testattaisiin vuosina 2026 ja 2027. Kokeilujen tulokset vedettäisiin yhteen vuosina 2028–2029, jolloin luodaan raamit uudelle tukijärjestelmälle.
”Jos halutaan tehdä jotain täysin uudella tavalla, sitä on testattava. Pitää pystyä todentamaan, ovatko uudet tukimuodot parempia kuin nykysysteemi”, Riissanen sanoo.
Tukea tuloksista tai tarjouskilpailulla
Työryhmä esittää, että taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen saisi korotuksen, jos hoitotöillä saavutettaisiin keskimääräistä runsaampi lehtipuuosuus.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että kolmenlaisille kohteille testattaisiin ympäristöllistä tarjouskilpailua: virtavesien suojavyöhykkeille, soiden ennallistamiseen ja lehtojen luonnonhoitoon.
Mutta mikä on ympäristöllinen tarjouskilpailu?
Riissasen mukaan sana ympäristöllinen viittaa siihen, että metsänomistajalle maksetaan ympäristöhyödyistä, esimerkiksi monimuotoisuuden lisäämisestä tai vesiensuojelusta. Tarjouskilpailu se on siksi, että metsänomistaja ehdottaa hoidettavaa kohdetta ja esittää työstään tukipyynnön. Viranomaisen tehtäväksi jää järjestää metsänomistajien tarjoukset paremmuusjärjestykseen. Tuki maksetaan sinne, missä saavutetaan mahdollisimman suuret ympäristöhyödyt edullisimmin.
”Kun työryhmä pohti pilottikohdetyyppejä, paljon painoi se, että ennallistamisasetus on tuloillaan ja se on pantava toimeen”, Riissanen toteaa.
Lakimuutokset tehtävä ensin
Ennen kuin pilotointi voi alkaa, lainsäädäntöä on muutettava. Pyrkimys on, että lakimuutosesitys saadaan lausuntokierrokselle tulevana kesänä ja eduskuntakäsittelyyn syksyllä.
Koska muutokset tulevat metsätalouden kannustejärjestelmää koskevaan lakiin, uusien tukimuotojen pilotointiin voivat osallistua vain yksityiset metsänomistajat. Riissasen mukaan pilotoinnit on tarkoitus aloittaa porrastetusti.
Soiden ennallistamisen ja lehtojen luonnonhoidon pilotoinnit käynnistyisivät jo ensi vuonna. Tarjouskilpailussa menestynyt metsänomistaja saisi osan tuesta työt tehtyään ja osan vasta myöhemmin, jos työlle asetetut tavoitteet on saavutettu.
Vuonna 2027 testattaisiin edellisten lisäksi uudenlaista tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä virtavesien suojavyöhykkeisiin.
Virtavesien suojavyöhykkeiden tukipilotointia on tarkoitus kokeilla vain rajatulla alueella, kun muut pilotoinnit olisivat valtakunnallisia.
Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tuen pilotointiin osallistuisivat automaattisesti kaikki metsänomistajat, jotka hakevat vuonna 2027 metka-tukea siihen. Sen sijaan vuosina 2026–2027 soita ennallistavat ja lehdoissa luonnonhoitoa tekevät metsänomistajat voisivat valita, kokeilisivatko uudenlaista tukea vai hakisivatko nyky-metkaan kuuluvaa tukea luonnonhoitohankkeelle.
Riissanen toivoo työryhmän saavan runsaasti kommentteja ehdotukseensa.
”Toivomme hyviä ehdotuksia varsinkin pisteytykseen: miten maanomistajien tekemiä tarjouksia vertaillaan toisiinsa tai miten selvitetään, onko metsänomistaja saavuttanut toimenpiteen toteutukselle asetetun tulostavoitteen.”
Lue myös: Metka-järjestelmää rukataan, tulevaisuudessa tukea tavoitteiden saavuttamisesta?
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Lehtipuuosuus ei ole millloinkaan lopullinen. Huonosti hoidetussa taimikossa on paljon lehtipuuta ja vähän tukin ainesta. Ette kai te huonoa metsää sentään halua?